Brittiläinen Phlux Technology esittelee Aura-tuoteperheensä infrapuna-antureita, joita yhtiö kuvaa maailman suorituskykyisimmiksi 1550 nanometrin alueella. Kyse on niin sanotuista kohinattomista InGaAs-fotodiodeista eli valonilmaisimista, jotka on suunniteltu pitkän kantaman LiDAR-järjestelmiin, laseretäisyysmittareihin, kuituverkkojen testaukseen ja vapaan tilan optisiin yhteyksiin.
Auran keskeinen lupaus on poikkeuksellinen herkkyys. Anturit ovat jopa 12 kertaa herkempiä kuin perinteiset InGaAs-anturit, mikä näkyy suoraan järjestelmätasolla. Samalla laserteholla kantamaa voidaan kasvattaa jopa 50 prosenttia. Vaihtoehtoisesti sama mittausetäisyys saavutetaan selvästi pienemmällä laserteholla, mikä laskee kustannuksia ja yksinkertaistaa lämpöhallintaa.
1550 nanometrin aallonpituus on erityisen kiinnostava, koska se on silmäturvallinen. Tämä poistaa yhden keskeisimmistä rajoitteista, jotka ovat vaivanneet yleisesti käytettyjä 905 nanometrin infrapunaratkaisuja erityisesti LiDAR- ja ADAS-sovelluksissa. Phluxin mukaan tämä tekee Auroista houkuttelevan vaihtoehdon myös autonomisen ajamisen järjestelmiin.
Anturit on suunniteltu toimimaan jopa +85 asteessa ilman merkittävää suorituskyvyn heikkenemistä. Tämä erottaa ne monista perinteisistä infrapuna-antureista, joiden ominaisuudet heikkenevät selvästi korkeissa lämpötiloissa. Korkea dynamiikka ja nopea palautuminen voimakkaista heijastuksista parantavat erityisesti OTDR-mittauksia, joissa lähellä mittalaitetta olevat viat voivat muuten jäädä havaitsematta.
Teknologian taustalla on valmistusprosessi, jossa puolijohteeseen lisätään antimoniseos. Ratkaisun ansiosta antureissa saavutetaan jopa 120:n sisäinen vahvistus, jolloin erittäin heikotkin signaalit nousevat kohinatason yläpuolelle. Aura-anturit ovat saatavilla useissa kokoluokissa, ja ne on tehty suoraan yhteensopiviksi nykyisten pintaliitos- ja TO-koteloitujen komponenttien kanssa.
Lisätietoja täällä.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.