Teollisuus 4.0 ja esimerkiksi datankeruu älykaupungissa perustuu pitkälti IoT-verkkotekniikkaan. Näitä on tarjolla jo leegio, mutta kisa ei ole vielä ohi. Tänään virtuaalisten Electronica-messujen sulautetun tekniikan konferenssissa esiteltiin kaksi uutta, nousevaa IoT-tekniikkaa.
Ensimmäinen ja eurooppalaisesta näkökulmasta mielenkiintoisempi on MIOTY. Kyse on globaalisti vapailla ISM-taajuuksilla (963-928 megahertsiä) toimiva tekniikka, jossa kanavanleveys on Euroopassa 200 kilohertsiä ja Atlantin takana 1,5 megahertsiä.
MIOTY sai oman allianssissa tämän vuoden helmikuussa. Tekniikan etuna on softapohjaisuus: sitä voidaan ajaa kaikilla alle gigahertsin radioilla. Lisäksi kyse on ETSI-standardista, jossa on määritelty PHY- ja MAC-osat.
Monesta muusta vähävirtaisesta suuren kantaman IoT-tekniikasta MIOTY erottautuu protokollallaan, jolla viesti voidaan pilkkoa pienemmiksi paketeiksi ja lähettää eri aikajaksoina ja eri taajuuksilla. Tätä periaatetta kutsutaan lyhenteellä TS (telegram splitting).
TS-lähetyksen etuna on se, että viesti voidaan vastaanottajassa koota, vaikka jopa puolet katoaisi matkalla. Tämä tekee MIOTY-linkistä erittäin kestävän eli robustin. Data kulkee perille myös radiohäiriöisissä ympäristöissä, kuten teollisuudessa, johon tekniikka on pääosin suunniteltukin,
MIOTY on myös varsin vähävirtainen. Jos solmun pitää lähettää verkon yli 10 tavun paketti kerran kuudessa minuutissa, radio tulee yhdellä AA-paristolla toimeen 10 vuoden ajan. 200 tavun paketeilla lähetysten väli voi olla 55 minuuttia, ja paristo kestää saman 10 vuotta.
Samassa IoT-esityksessä käytiin läpi myös Amazonin kehittämää Sidewalk-tekniikkaa. Siinä on kyse yhteisötyyppisestä verkosta. Amazon haluaa jokaiseen amerikkalaiskotiin lähettimen, joka lainaa 80 kilobitin siivun kaistastaan datankeruuseen. Tageja voi asentaa lemmikeihin, kodin laitteisiin, lamppuihin ja vaikka minne.
Amazonin mukaan Sidewalk perustuu FSK-modulaatioon ja toimii 915 megahertsin kaistalla. Tekniikalla on jo usean puolijohdevalmistajan tuki, mutta Euroopassa sen läpimenoon ei oikein voi uskoa. EU:n alueella tällainen datankeruu – vaikkakin vapaaehtoisena – törmää äkkiä esimerkiksi GPDR-säännöksiin. Lisäksi 915 megahertsin alue on käytettävissä vain harvoissa EU-maissa.
