Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät laitetta, joka tukee raittiutta yhdessä muiden hoitojen, kuten psykososiaalisen ja lääkehoidon rinnalla. laite on ranneke, jonka alkoholin himoa mahdollisesti hillitsevä vaikutus perustuu ihon miellyttävään kosketukseen, joka aktivoi ihossa olevia C-taktiileiksi kutsuttuja hermoratoja.

Hermoratojen kautta kosketus yhdistyy aivoalueille, jotka ovat tiiviisti tekemisissä alkoholin himon ja muiden riippuvuuksien kanssa. Hankkeessa lääketieteestä vastaava Juliana Harkki kertoo, että aivot käsittelevät kosketusta tuntoaivokuorella, ja pehmeää silittämistä myös aivosaarekkeessa.

- Parasympaattinen hermosto aktivoituu hellästä, miellyttävästä kosketuksesta, ja samalla erittyy muun muassa dopamiinia ja oksitosiinia. Kosketus nostaa samalla stressinsietokykyä – stressi on alkoholihimossa iso laukaiseva tekijä. Tarkoitus ei ole korvata toisten ihmisten läheisyyttä vaan täydentää sitä aktivoimalla mekaanisesti tiettyjä hermoratoja, Harkki selventää.

Maailmanlaajuisesti noin kolme neljästä alkoholiongelmaisesta jää hoitamatta, osin hoitoihin liittyvän stigman vuoksi ja osin pitkien hoitojonojen takia. Kansainvälisiltä markkinoilta löytyy jo alkoholin kulutusta monitoroivia sovelluksia ja käyttäytymisterapian kaltaista tukea.

- Kehittämämme laite olisi ensimmäinen teknologiaan perustuva lääkinnällinen ratkaisu”, sanoo kaupallistamisesta vastaava Jukka Planman.

Tutkijoiden tavoite on, että hentoTouch-hankkeessa kehitettävän laitteen saisi hankittua apteekista myös ilman reseptiä.  Näin se soveltuu ihmisille, jotka ovat itsenäisesti jo tehneet päätöksen raitistumisesta.

Laitetta suunnitellaan toteutettavaksi niin, että sitä on helppo kantaa kiinni ihossa, huomaamattomasti vaatteiden alla. - Tutkimme myös, kuinka usein aktivaatiota täytyy tehdä ja minkälaisina annoksina. On mahdollista, että laitetta ei tarvitsekaan kuljettaa mukana, vaan aktivointi voi tapahtua vaikkapa kotona, sanoo teknologiasta vastaava Pauli Tuovinen.

Tiimin jäsenistä Harkki on translationaaliseen neurotieteeseen keskittyvä väitöskirjatutkija, Tuovinen tutkii väitöskirjassaan C-taktiilien aktivointia lääketieteellisen tekniikan keinoin, ja Planman on muotoilun maisteri ja startup-yrittäjä.  Hankkeen neuvonantajina toimivat Aallossa vieraileva, kosketuksen vaikutuksia tutkiva professori Francis McGlone Liverpoolista, päihdelääketieteen emeritusprofessori Hannu Alho Helsingin yliopistolta ja riippuvuuspsykiatrian neuropsykologi Pekka Rapeli HUSista. Hankkeen johtavana tutkijana toimii Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan apulaisprofessori Heikki Nieminen.

Laitetta tullaan testaamaan myös muihin riippuvuuksiin, kuten peliriippuvuuteen ja stressinhallintaan. Laitteelle on haettu patenttia. Hanke on saanut Research to Business -rahoituksen Business Finlandilta.

HentoTouch sai alkunsa vuonna 2021 NeuroBiodesign-hankkeesta, osana Uudenmaan liiton rahoittamaa Helsinki Network Brain & Mind –EAKR-hanketta. NeuroBiodesign on Helsinki Brain &Mind -verkoston ja Biodesign Finland –innovaatio-ohjelman yhdessä luoma neuropainotteinen hanke. Siinä tutkijat havainnoivat sairaaloiden arkea löytääkseen ongelmia, jotka voidaan ratkaista lääketieteellisen teknologian avulla.

Kuva: Juliana Harkki