Kiinteistöihin asennettavia sähköauton peruslatauslaitteita myytiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4080 kappaletta, mikä on 46 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin samalla ajanjaksolla. Sähköteknisen kaupan liiton (STK) tilasto kertoo, että myynti hiljeni lähes kaikissa teholuokissa.
Eniten kutistui peruslatauksen pienin teholuokka 3,7 kW, ja 22 kW-tehoisiakin myytiin reilut 50 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden alussa. 11 kW lataustehon laitteiden myyntimäärä sentään kasvoi 1,57 prosenttia ensimmäisellä kvartaalilla.
- Taloyhtiöissä on törmätty korkojen, energian hinnan ja urakointihintojen nousuun. En ihmettele, jos vastikkeita hillitsevät energiatehokkuusinvestoinnit tuntuvat nyt ensisijaisilta verrattuna siihen, että panostetaan asukkaiden arkea helpottaviin latauspisteisiin, STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen arvelee.
ARA-tukea on haettu 5440 latauspisteeseen joulukuun puolivälin ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Tämä vastaa noin 3,6 prosentin vuosikasvua. ARA:n avointen tukihakemusten tilastosta näkee, että esimerkiksi Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa on jätetty viimevuotista vähemmän tukihakemuksia latauspisteiden rakentamiseen. Tähän mennessä eniten ARA-tuella rakennettuja pisteitä on odotetusti Uudellamaalla, ja prosentuaalisesti kasvu on alkuvuodesta ollut huiminta Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa, joissa lähtötilannekin oli vaatimaton.
Latauspisteiden tarve on ilmeinen, sillä ensimmäisellä vuosineljänneksellä rekisteröitiin huima määrä täyssähköautoja: peräti 56 prosenttia ensirekisteröinneistä eli 8120 autoa. Täyssähkö- ja hybridiautojen määrä liikenteessä kasvoi alkuvuonna 14592 autolla. Maaliskuun lopulla Suomen teillä kurvaili yhteensä 163 519 ladattavaa autoa.
STK ry:n myyntitilasto kerätään 18 latauslaitteita valmistavien ja toimittavien yritysten tiedoista. Pikalatauspisteiden kauppa on tämän tilaston ulkopuolella.
