Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto julkistivat viime kuussa tutkimuksen, jonka mukaan Webaston tai muiden polttoainelämmittimien käytöstä dieselmoottoreissa ei ole juuri hyötyä kulutuksen tai päästöjen osalta. Mutta entä muuten, onko niistä ylipäätään hyötyä?
Talviaamuna moottorin esilämmityksestä on toki iso mukavuushyöty, kun ikkunat ovat puhtaat ja auto sisältä lämmin. Mutta siihenkö se jää? Eikö moottorin esilämmityksen pitäisi pidentää moottorin elinikää? Suurin osa ajomatkoista on vielä lyhyitä eli moottori voidaan kylmäkäynnistää useita kertoja talvipäivän aikana.
Esilämmittimien valmistajat toki kehuvat sitä, miten heidän laitteensa pitävät moottorin paremmassa kunnossa ja pidentävät niiden elinikää, mutta pikaisella haulla mitään puolueettomia tutkimuksen aiheesta ei tunnu löytyvän. Kysytään siis yhdeltä suomalaistutkimuksen alkuperäiseltä kirjoittajalta.
Miska Olin löytyi Teksasista A&M Universityn tohtoriohjelmasta. Hänenkään tiedossa ei ole tutkimuksia, joissa olisi selvitetty dieselmoottorin esilämmittimien vaikutusta moottorin elinikään. - Ei niitä varmaan ole kauheasti tehtykään, koska tuollaisen testin tekeminen olisi aika haastavaa. Ei se moottori kuitenkaan kovin nopeasti hajoa, vaikka ei koskaan käyttäisi mitään esilämmitystä, Olin sanoo.
Hänkin korostaa, että esimerkiksi Webasto ja Defa mainostavat esilämmittimiään sekä sillä, että ne vähentäisivät päästöjä ja polttoaineen kulutusta, mutta myös sillä, että moottori kestäisi pidempään. - Noille väitteille ei oikein ole hyvää tutkimuspohjaa.
Olin arvioi, että joskus vuosikymmeniä sitten esilämmitys olisi ollut moottorin kestävyyden kannalta tärkeämpi tekijä. - Nykymoottorit ja käytetyt voiteluaineet ovat niin kehittyneitä, että en usko kenenkään moottorin hajoavan, vaikka sitä ei koskaan esilämmittäisi. Kyllä se auto jostain muusta syystä hajoaa ennemmin. Mutta nämä siis vai arvioita, eivätkä perustu mihinkään tutkimukseen, Olin korostaa.
Itä-Suomen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen tutkimus julkaistiin Applied Energy -lehdessä. Autoilla ajettiin sama reitti kolmenlaisissa tilanteissa: kylmäkäynnistyksen jälkeen, esilämmitettynä ja moottori ajettuna lämpimäksi. Kylmäkäynnistyksen jälkeen moottorin jäähdytysneste tarvitsi lähes koko ajon (13,8 km, noin 19 minuuttia) saavuttaakseen optimaalisen toimintalämpötilansa (>60 °C). Tutkituissa ajoneuvoissa oli asennettuna joko sähkö- tai polttoainekäyttöinen esilämmitin.
Tutkimuksessa havaittiin hieman pienempää kokonaispolttoaineenkulutusta (10–20 %) kun auto oli ajettu lämpimäksi verrattaessa sitä kylmäkäynnistyksen jälkeiseen ajoon. Kuudesta tutkitusta ajoneuvosta kahdella, jotka molemmat olivat varustettu polttoainekäyttöisillä lisälämmittimillä, havaittiin pieniä polttoainesäästöjä esilämmityksen ansiosta. Näilläkin ajoneuvoilla moottorin esilämmitys ennen käynnistämistä auttoi vähentämään polttoaineen kulutusta vain alle 4 prosenttia verrattuna kylmäkäynnistyksiin.
Lue tutkimuksesta lisää täällä. Summa summarum: oli esilämmityksetä hyötyä tai ei, ei siitä haittaakaan ole. Ja lämmin auto aamulla lisää merkittävästi töihinlähdön mielekkyyttä.
