Traficom järjesti eilen kyberturvatilaisuuden, jossa esiteltiin alan uusimpia trendejä. Pekka Jokinen kertoi, että vaikka kyberloukkausten määrä ei kasva tällä hetkellä eksponentiaalisesti, niiden vakavuus on kasvanut huomattavasti. - Lisäksi älykkäät kielimallit tekevät huijauksista aiempaa uskottavampia.
Kyberturvakeskus käsittelee vuosittain 20 tuhatta ihmisiltä tulevaa ilmoitusta. Koneellisesti käsitellään 200 tuhatta tapausta. Määrä on suuri, mutta Jokisen mukaan kaikesta kannattaa ilmoittaa. - Yksi meidän päätehtävistämme on kansallisen kyberturvan tilannekuvan muodostaminen, ja jos emme ilmoituksia saa, tilannekuvan luominen vaikeutuu huomattavasti.
Hänen mukaansa hyökkäysten vakavuus kasvaa koko ajan. Jopa tuotantojärjestelmiä saatu pois pelistä. Suojelupoliisin syksyllä antaman katsauksen mukaan valtiolliset toimijat yrittävät yhä useammin vakoilla suomalaisia yrityksiä ja myös yksityishenkilöitä. - Venäjä pyrkii kohdentamaan kybertoimintaa hyvin tarkasti selvittämällä etukäteen järjestelmien haavoittuvuuksia. Me voimme vahvistaa nämä havainnot, Jokinen sanoi.
Kiristyshaittaohjelmien yleistyminen oli viime vuoden iso trendi. Vuoden lopulla Akira-niminen ransomware levisi laajasti sekä Suomessa että maailmalla. - Tämä haastaa jokaista yritystä ja lopulta aina sitä yksittäistä ihmistä, joka sinne tietokoneeseensa sen viestin saa. Hänen toiminnastaan riippuu paljon.
Kyberrikollisuuden kasvusta esitetään toinen toistaan hurjempia kasvukäyriä. WEF:n mukaan tänä vuonna kyberrikollisuuden arvoksi mitataan lähes 14,6 biljoonaa dollaria. Siis 14,6 tuhatta miljardia dollaria! - Tietoturvatalo Sophosin tuoreen arvion mukaan 46 prosenttia yrityksistä maksoi viime vuonna ransomware-lunnaita. On selvää, että kyse on hyvin kannattavasta rikollisuudesta.
Älykkäiden kielimallien tulo on mullistanut myös kyberrikollisuuden. - Tekoäly tekee tarvittaessa hyvin uskottavan huijausviestin.
Tänä vuonna on tulossa voimaan EU:n uusi NIS2-tietoturva-asetus, jonka kansallinen toimeenpano alkaa 18. lokakuuta. Valmisteilla oleva laki menee eduskuntaan vielä kevään aikana. NIS2 tuo lisää vastuita yrityksille eri sektoreilla. Yrityksiä velvoitetaan ilmoittamaan tietomurroista 24 tunnin sisällä.
Tämä tulee olemaan haaste monelle pienemmällä yritykselle, jotka kuuluvat NIS2-säädösten piiriin. Tieto on kuitenkin tärkeässä roolissa. – Toivomme edelleen, että pienemmistäkin ongelmista ilmoitettaisiin, vaikka ne eivät olisi NIS2:n tarkoittamia vakavia häiriöitä. Sen avulla voimme laatia tilannekuvan ja varoittaa kaikkia toimijoita riskeistä, Jokinen päätti.
