Suomalainen akateeminen puolijohteiden tutkimus täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Alan uranuurtaja Suomessa, Tor Stubb perusti vuonna 1964 sekä VTT:n puolijohdelaboratorion että Teknillisen korkeakoulun elektronifysiikan laboratorion.
Stubbia pidetään suomalaisen puolijohdetutkimuksen alullepanijana. Hän teki alan ensimmäisen suomalaisen väitöskirjan vuonna 1958. Ensimmäinen transistori (kuvassa) tuli kuitenkin Suomeen jo 1950, vain kolme vuotta keksimisensä jälkeen.
VTT:n laboratorion johtaja aiemmin toiminut Jouni Heleskivi kertoi eilen Otaniemessä, kuinka suuri merkitys koko elektroniikka-alan kehityksen kannalta oli vuosina 1982-87 järjestetty puolijohdetekniikan kehitysohjelma. Ohjelma oli laajuudeltaan sata miestyövuotta ja nykyrahassa Heleskivi arvioi sen volyymiksi noin 22 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan käynnistettiin mikroelektroniikan ja fotoniikan tutkimusohjelmat. Vuonna 1985 Otaniemessä otettiin käyttöön ensimmäinen 300 neliön puhdastila.
- Tämä kaikki johti suureen murrokseen suomalaisessa vientiteollisuudessa. 20 vuotta myöhemmin eli vuonna 2005 elektroniikka oli Suomen suurin vientiala, Heleskivi muistutti.
VTT:n ja TKK:n laboratoriot ovat kautta historiansa tehneet erittäin läheistä yhteistyötä. Vain lyhyen ajan (vuosina 1997-2002) laitokset toimivat toisistaan erillään.
Yhteistyö on ollut myös hedelmällistä. 50 vuoden aikana TKK:ssa on tehty 49 elektroniikan alan väitöskirjaa. Väitös vuodessa on erittäin hyvä lukema, eikä olisi onnistunut ilman VTT:n tutkijoiden panosta.
Tutkimusyhteistyö on poikinut myös kansainvälisesti merkittäviä innovaatioita. Hyvänä esimerkkinä käyvät Tuomo Suntolan väitöksessään esittelemä Humicap-prosessi, joka Vaisalassa mullisti nykyaikaisen kosteusmittauksen. SUntola myöhempi työ Instrumentariumissa ja Lohja Elektroniikassa johti puolestaan ALD-pinnoituksen (atomikerroskasvatus) keksimiseen. ALD:stä on tullut keskeinen osa nykyistä puolijohdetuotantoa ja useampi suomalaisyritys hyödyntää sitä nykyään maailmanvalloituksessaan.
