Suomen runkoverkot on pitkälti rakennettu aikakaudella, jolloin tekoälyn, datakeskusten ja digitaalisen teollisuuden kapasiteettitarpeita ei vielä tunnettu. Lounean uuden FBBV-hankkeen mukaan ongelma ei ole enää niinkään 400G- tai 800G-siirtotekniikassa, vaan fyysisessä kuidussa ja reittien vähyydessä.

Lounea käynnistää valtakunnallisen runkoverkkohankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa Suomeen uusia runkoverkon kuitureittejä. Hanke kulkee nimellä FBBV eli Finland Baltic Backbone Venture, ja sitä varten on perustettu uusi yhtiö Lounea Runkoverkot Oy.

Lounean mukaan kyse ei ole vain nykyisen verkon kapasiteetin kasvattamisesta. Lounea Yritysratkaisujen ja Lounea Runkoverkkojen toimitusjohtaja Petri Syväjärvi kertoo ETN:lle, että FBBV-hankkeessa rakennetaan ennen kaikkea uusia runkoverkon kuitureittejä Suomeen.

Taustalla on dataliikenteen nopea kasvu ja se, että fyysinen kuitukapasiteetti alkaa monin paikoin olla täyskäytössä. Syväjärven mukaan iso osa nykyisestä runkoverkosta on iältään vanhaa, ja vapaat kuidut ovat useissa kohdissa käytännössä jo käytössä.

– Kyse on huoltovarmuuden ja digitaalisen infrastruktuurin kriittisestä vahvistamisesta tilanteessa, jossa iso osa nykyisestä runkoverkosta on iältään vanhaa ja monin paikoin fyysinen kuitukapasiteetti eli vapaat kuidut ovat jo käytännössä täyskäytössä, Syväjärvi sanoo.

Teknisesti FBBV ei tähtää yhteen tiettyyn siirtotekniikkaan. Lounea rakentaa vuokrattavaa pimeää kuitua eli dark fiber -infrastruktuuria. Sen päälle operaattorit, palveluntarjoajat, datakeskukset ja muut toimijat voivat rakentaa omat 400G-, 800G- ja myöhemmin terabittiluokan yhteytensä.

Syväjärven mukaan runkoverkon pullonkaula ei ole enää optisessa siirtotekniikassa. Uusilla optisilla järjestelmillä voidaan kasvattaa yksittäisten yhteyksien kapasiteettia, mutta kapasiteetista ei ole hyötyä, jos fyysisiä kuituja ja vaihtoehtoisia reittejä ei ole riittävästi.

– FBBV:n näkökulmasta kyse ei ole yksittäisistä siirtoteknologioista, vaan fyysisestä kuituinfrastruktuurista, joka mahdollistaa 400G-, 800G- ja tulevaisuudessa terabittiluokan yhteydet. Pullonkaula ei ole enää siirtoteknologiassa, vaan fyysisessä kuidussa, Syväjärvi sanoo.

Tämä tekee hankkeesta erityisen kiinnostavan datakeskusten ja tekoälypalvelujen kannalta. Tekoälykuormat, pilvipalvelut ja digitaalinen teollisuus kasvattavat sekä kapasiteetin että pienen viiveen tarvetta. Samalla yhteyksien pitää olla skaalattavissa nopeasti, kun uusia datakeskuksia tai teollisia palveluja otetaan käyttöön.

Lounean mukaan uusi runkoverkko rakennetaan keskeisten solmupisteiden, datakeskuskeskittymien ja kansainvälisten liityntäkohtien välille. Tavoitteena on lisätä reittimonipuolisuutta niin, että yhteydet eivät nojaa samoihin kriittisiin rakenteisiin.

Syväjärven mukaan reittimonipuolisuus ei tarkoita vain sitä, että uusi kuitu vedetään eri paikkaan kuin vanha. Lähtökohtana on koko verkon suunnittelu nykyisiä ja tulevia tarpeita varten. Nykyinen runkoverkko on monin osin syntynyt pienistä paloista eri aikakauden tarpeisiin, kun taas nyt suunnittelua ohjaavat operaattorit, datakeskukset ja kansainväliset liityntäpisteet.

– Uudet reitit suunnitellaan näistä lähtökohdista siten, että ne muodostavat mahdollisimman suoria matalan latenssin yhteyksiä ilman yhteisiä kriittisiä rakenteita. Tämä johtaa käytännössä myös fyysiseen erillisyyteen ja parempaan häiriönsietokykyyn, Syväjärvi sanoo.

Hankkeella on myös huoltovarmuuskulma. Suomen kansainväliset datayhteydet ovat riippuvaisia merikaapeleista ja pohjoisista maayhteyksistä. Jos ulkomaanyhteyksiä vaurioituu, liikenne pitää pystyä ohjaamaan vaihtoehtoisille reiteille.

FBBV:n tarkoitus on tuoda uusia suoria runkoreittejä merikaapelien ja pohjoisten maakaapelien liityntäpisteisiin. Syväjärven mukaan tämä parantaa Suomen kansainvälisten yhteyksien resilienssiä, koska se mahdollistaa useiden toisistaan riippumattomien kansainvälisten yhteyksien hyödyntämisen.

– Rakennamme uusia kuitureittejä, jotka mahdollistavat liikenteen joustavan uudelleenreitityksen ja useiden toisistaan riippumattomien kansainvälisten yhteyksien hyödyntämisen. Tämä vahvistaa merkittävästi Suomen digitaalisen infrastruktuurin toimintavarmuutta ja huoltovarmuutta, mutta edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, Syväjärvi sanoo.

FBBV-hankkeen ensimmäisen toteutusvaiheen arvioidaan kestävän 2–3 vuotta. Kokonaisinvestoinnin arvoksi Lounea arvioi 200–400 miljoonaa euroa.