Tekoälyavusteinen ohjelmointi on jo arkipäivää, mutta seuraavaksi tekoäly tulee mukaan myös sulautettujen laitteiden elektroniikkasuunnitteluun. Silicon Labs on esitellyt kehitystyökaluja, joiden avulla tekoälyagentit voivat hyödyntää piirikaavioita, komponenttien datalehtiä ja laitteiden vaatimusmäärittelyjä sekä havaita suunnitteluvirheitä jo ennen ensimmäisen piirilevyn valmistamista.
Silicon Labsin Works With Summit -tapahtumassa julkistettu Simplicity AI SDK tuo GitHub Copilotin, Cursorin ja Codexin kaltaiset tekoälyavustajat osaksi sulautettujen järjestelmien kehitystä. Tarkoituksena on, että tekoäly ei enää pelkästään ehdota ohjelmakoodia, vaan pystyy käyttämään piirivalmistajan kehitystyökaluja ja ymmärtämään, millaiselle laitteistolle ohjelmistoa ollaan rakentamassa.
Simplicity AI SDK on nyt julkisessa beetavaiheessa. Ensimmäisenä tuetaan Bluetooth LE -sovelluksia, joiden kehityksessä tekoäly voi auttaa projektin perustamisesta ja konfiguroinnista aina ohjelmiston kääntämiseen, mikrokontrollerin ohjelmointiin ja virheenjäljitykseen asti. Työkalujen kautta tekoäly saa käyttöönsä myös verkko- ja tehonkulutusanalyysin sekä Silicon Labsin teknisen dokumentaation.
Silicon Labsin koneoppimisen tuotepäällikkö Tamas Daranyin mukaan kehittäjät voivat valita itse käyttämänsä tekoälytyökalut. Yhtiö ei halua sitoa asiakkaita yhteen tekoälymalliin tai koodiassistenttiin, vaan tuoda omat kehitystyökalunsa näiden käyttöön.
Tärkeä lähtökohta on myös asiakkaiden oman ohjelmakoodin suojaaminen. Silicon Labsilla ei ole pääsyä asiakkaidensa koodikantoihin, eikä uusi tekoälypohjainen kehitysmalli muuta tätä periaatetta.
Tekoäly lukee myös piirikaavioita
Varsinainen askel ohjelmistokehityksestä elektroniikkasuunnitteluun otetaan uudella Simplicity Design Intelligence -kokonaisuudella. Sen ensimmäinen toiminto on Hardware Intent, jonka alfaversio on määrä julkaista tammikuussa 2027.
Hardware Intentin ajatuksena on, että suunnittelija voi antaa tekoälyn käyttöön erilaisia laitteiston suunnitteludokumentteja. Näitä voivat olla esimerkiksi piirilevyn kytkentäkaaviot, komponenttien datalehdet, tuotteen vaatimusmäärittelyt ja jopa suunnittelupalaverien muistiinpanot.
Tekoäly pyrkii muodostamaan aineistosta käsityksen siitä, mitä laitteella halutaan tehdä ja millaisia teknisiä rajoituksia toteutukseen liittyy. Tämän perusteella se voi auttaa mikrokontrollerin nastojen, oheislaitteiden ja ohjelmiston konfiguroinnissa.
Vielä kiinnostavampaa on toteutuksen vertaaminen alkuperäisiin suunnitteluvaatimuksiin. Hardware Intent voi esimerkiksi havaita, että sama mikrokontrollerin nasta on varattu kahteen eri tarkoitukseen, valittu oheislaite ei vastaa suunnitelmaa tai jokin laitteiston vaatimus on jäänyt huomioimatta.
Tällaiset virheet löytyvät nykyisin usein vasta prototyypin testauksessa. Jos ristiriidat voidaan tunnistaa jo suunnitteluvaiheessa, voidaan välttää piirilevyn uusintakierroksia ja lyhentää tuotekehitysaikaa.
Kyse ei kuitenkaan vielä ole järjestelmästä, joka suunnittelisi kokonaisen elektroniikkalaitteen itsenäisesti. Silicon Labsin tavoitteena on rakentaa vähitellen tekoälyavusteinen kehitysympäristö, jossa laitteen alkuperäiset vaatimukset, laitteistokonfiguraatio ja ohjelmistototeutus pysyvät yhteydessä toisiinsa.
