
Nokia on mukana viiden eurooppalaisen teknologiayhtiön hankkeessa, jossa suunnitellaan miljardiluokan tekoälyinfrastruktuuria Pohjoismaihin ja Baltiaan. Tekoälyn gigatehtaan rakentamiseen tarvitaan kuitenkin paljon muutakin kuin tehokkaita grafiikkaprosessoreita. Erityisen tärkeään asemaan nousevat tietoliikenneverkot ja sähkönsyöttö.
Nokia, Nscale, Skeleton Technologies, Telia ja Verda ovat perustaneet AI Gigafactory Northern -konsortion, joka aikoo osallistua Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen EuroHPC tekoälyn gigatehtaita koskevaan tarjouskilpailuun. Suunnitelmissa on neljään maahan hajautettu infrastruktuuri, jonka toimipaikat sijoittuisivat Ouluun, Tallinnan alueelle, Latvian Valmieraan ja myöhemmin nimettävään paikkaan Ruotsissa.
Hankkeen tekninen erityispiirre on juuri hajautettu rakenne. Yhden valtavan datakeskuksen sijaan tarkoituksena on yhdistää eri maissa sijaitsevat laskentakeskukset yhteiseksi palvelukokonaisuudeksi. Tämä asettaa huomattavia vaatimuksia tietoliikenneyhteyksien kapasiteetille, viiveelle ja toimintavarmuudelle.
Nokian tehtävänä olisi toimittaa verkkoinfrastruktuuria ja turvallisia, suorituskykyisiä tietoliikenneyhteyksiä, joilla eri toimipaikat liitetään toisiinsa. Tietoliikenneverkkojen merkitys korostuu tekoälyjärjestelmissä, joissa suuria tietomääriä siirretään jatkuvasti laskennan ja tallennuksen välillä. Eri maihin hajautettu kapasiteetti ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että yksittäisen tekoälymallin koulutus voitaisiin jakaa toimipaikkojen kesken. Se edellyttäisi erityisen nopeita ja pienen viiveen yhteyksiä sekä niitä hyödyntävää laskenta-arkkitehtuuria.
Toinen keskeinen tekninen haaste liittyy sähkönsyöttöön. Virolainen Skeleton Technologies tuo konsortioon suuritehoisia energiajärjestelmiä, joiden tarkoituksena on parantaa datakeskusten energiatehokkuutta ja vakautta sekä vähentää sähköverkon kuormitusta.
Skeletonin toimitusjohtajan Taavi Madiberkin mukaan yhtiön teknologia auttaa myös saamaan jokaisesta grafiikkaprosessorista enemmän laskentatehoa. Väite on kiinnostava, sillä tekoälypalvelinten sähkönkulutus voi vaihdella nopeasti laskentakuorman mukaan. Tehonvaihteluiden tasaaminen voi helpottaa sähkönsyötön mitoitusta ja mahdollistaa laskentakapasiteetin tehokkaamman hyödyntämisen. Skeleton ei kuitenkaan tiedotteessa kerro, kuinka suuri suorituskykyhyöty sen järjestelmillä voitaisiin saavuttaa.
Varsinaisen laskentainfrastruktuurin ja tekoälypalvelujen toteutukseen osallistuvat Nscale ja Verda. Telia puolestaan tuo hankkeeseen tietoliikenneverkkojen, pilvipalvelujen ja infrastruktuurin operoinnin osaamista yhdessä Telia Cygaten kanssa.
Mukana on myös tutkimusorganisaatioita. VTT osallistuu yhteistyöhön muun muassa puolijohteiden, fotoniikan, kvanttilaskennan ja fyysisen tekoälyn osaamisellaan. Ruotsin kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH puolestaan tukee tekoälytutkimusta ja alan osaamisen kehittämistä.
Pohjoismaiden ja Baltian vahvuuksiksi konsortio nostaa vähähiilisen sähkön saatavuuden, kehittyneet tietoliikenneverkot ja viileän ilmaston, joka voi pienentää datakeskusten jäähdytysenergian tarvetta.
Toistaiseksi kyse on kuitenkin suunnitelmasta. Konsortio ei ole julkistanut hankkeen laskentakapasiteettia, sähkönkulutusta, tarkkaa investointisummaa eikä rakentamisen aikataulua. Myöskään EuroHPC rahoituspäätöstä ei ole tehty.
Kuva: Telia













