Syksyllä 2005 saksalainen Rutronik osti Eurodisin konkurssipesän, palkkasi sen vanhoja työntekijöitä ja laajensi toimintaansa myös Suomeen. Nyt Rutronik on toiminut Suomessa 10 vuoden ajan ja tavoittelee vuonna 2020 olevansa Suomen jakelumarkkinoiden kolmonen.
Maajohtaja Juha Ahosen mukaan Rutronik aloitti Eurodisin asiakkaiden kanssa selkeänä passiivikomponenttien myyjänä, mutta nyt kyse on laajan päämiesvalikoiman jakelijasta, jonka myynnissä on terve jakauma.
- Nyt passiivikomponenttien osuus myynnistä on noin neljännes, sähkömekaniikan 15 prosenttia ja loput on puolijohteita, Ahonen kuvaa.
Viimeisen viiden vuoden aikana Rutronikin liikevaihto on Suomessa kaksinkertaistunut, vaikka väliin on osunut alan syvä lamakin. - Liikevaihtomme pieneni vain pahimpana vuonna 2009, kertoo syntymäpäiväjuhlille osallistunut Rutronikin Pohjoismaiden johtaja Hans-Henrik Hybholt. Hänen mukaansa Rutronik elää hyvin tiukasti sloganinsa mukaan: maailma kutistuu, Rutronik kasvaa.
Suomessa se tarkoittaa nykyliikevaihdon kaksinkertaistamista ja nousua Suomen jakelijoiden listalla kolmanneksi. Tällä hetkellä Rutronik on Suomen viidenneksi suurin komponenttien myyjä. - Käytännössä se tarkoittaa Suomessa viiden prosentin markkinaosuutta ja noin 10 miljoonan euron liikevaihtoa, Juha Ahonen kuvaa.
Tämä onnistuu vain kovalla työllä. Ja nykyistä henkilöstöä pitää vahvistaa yhdellä-kahdella myyjällä. Nykyporukalla töitä on tehty käytännössä vuodesta 2008 lähtien viime vuoden alkuun asti. Tuolloin joukkoa vahvistettiin anturipuolen suunnitteluosaamisella.
Sekä Ahonen että Hybholt nostavat Rutronikin yksityisomistajuuden tärkeään osaan yrityksen menestystä. - Jos johto päättää tehdä jotain, vaikkapa investoida Suomeen, se tehdään. Osakkeenomistajat eivät pääse spekuloimaan, mikä vain aiheuttaa epävarmuutta, miehet sanovat.
Ja on Rutronikin johto tehnytkin muista poikkeavia ratkaisuja. Yhtiön on esimerkiksi päässyt kiinni Amerikan markkinoille, ensimmäisenä eurooppalaisena jakelijana. Jo seuraavan vuoden kuluessa USA:ssa pitäisi olla toiminnassa seitsemän toimistoa, joten Amerikan valloitustakin saksalaisjakelija yrittää tosissaan.
Mutta eikö päätös aloittaa toimintansa Suomessa vuonna 2004 markkinoiden kutistuessa ja parin yrityksen kuollessa markkinoilta pois ollut aika hullua? Hybholt myöntää tämän ja sanoo tilanteen olleen samanlaisen Tanskassa pari vuotta aikaisemmin.
- Jos osoittaa pystyvänsä pärjäämään vaikeina aikoina, pärjää aina, Hybholt perustelee.
