Intel kertoi tiistaina vähentävänsä yli 10 prosenttia työvoimastaan. Samalla yhtiö kertoi keskittyvänsä datakeskuksiin ja mobiililaitteisiin sekä IoT-suorittimiin. Intel siis jatkaa yritystään päästä kännyköihin. Vuosien varrella yhtiö on kuluttanut miljardeja dollareita saadakseen ”Intel Inside” -logonsa matkapuhelimien kylkeen.
Tutkimuslaitos Forward Concepts keräsi yhteen Intelin seikkailut kännyköiden maailmassa. Matkan varrella on tapahtunut paljon ja Intelillä on ollt myös huonoa onnea.
Vuonna 1999 Intel kehuskeli pääjohtaja Craig Barrettin johdolla tulleensa merkittäväksi tietoliikennepiirien toimittajaksi. Tämä perustui kahteen yrityskauppaan. DSL-piirejä kehittäneestä Level Onesta Intel maksoi 2,3 miljardia dollaria ja israelilaisesta DSP Communicationsista 1,7 miljardia.
Forward Conceptsin toimitusjohtaja Will Straus sanoo, että Level One hävisi monien muiden yritysostojen tavoin Intelin massaan ja muutama vuosi myöhemmin hävisi kokonaan.
DSP Communications oli vuonna 1999 maailman toiseksi suurin CDMA-modeemipiirien valmistaja maailmassa. Sillä oli myös hallussaan merkittävä osa Japanin TDMA-kännyköiden modeemipiireistä. Eräs sandiegolainen yritys, Qualcomm osti kuitenkin DSPC:n tärkeimmän asiakkaan, minkä myötä Intelin modeemibisnes kuihtui nopeasti.
DSPC:n modeemit muuten perustuivat Texas Instrumentsin DP-prosessoreihin. Niitä hyödyntävistä matkapuhelimista Qualcomm sitten luopui myymällä toiminnan Kyoceralle. Joka tietenkin on jo kadonnut kännykkäkartalta monein muiden tavoin.
Epäonnistuttuaan CDMA-modeemeissa Intel kehitti yhdessä Analog Devicesin kanssa DSP-tekniikan kilpailevaan TDMA-tekniikkaan. Osana näitä suunnitelmia se osti DEC:n (Digital Equipment Corporationi) vähävirtaiset ARM-pohjaiset Xscale-prosessorit. Taas Intel saattoi kehua valtaavansa matkapuhelinmarkkinat, nyt ARM-pohjaisilla piireillään.
Xscale-bisnekseen Intel kulutti ”muutamia” miljardeja dollareita vain havaitakseen, ettei se edennyt mihinkään. Joulukuussa 2003 Intel ilmoitti myyvänsä koko liiketoiminnan Marvell Semiconductorille 600 miljoonalla dollarilla.
Intelin toinen tuleminen kännykäpiireihin alkoi elokuussa 2010, kun se ilmoitti ostavansa saksalaisen Infineonin. Sillä tiellä se edelleen on, ja hintalappu on kasvanut todennäköisesti pitkälle toisella kymmenelle. Miljardeissa mitattuna.
