Ubuntun uusi 16.04 LTS -versio tuli jakoon myöhään eilen illalla, joten kovin kauan sitä ei ole vielä ehtinyt testailla. ”Xenial Xeruksen” asennus sujui entiseen jouhevaan tapaan ja Ubuntun uskotaankin olevan nyt yhä laajempaa yleisöä houkutteleva käyttöjärjestelmä.
Ubuntua tuli viimeksi käytettyä enemmän pari vuotta sitten. 14.04-version jälkeen kovin paljon ei ole muuttunut päällepäin. Linux-ydin on päivittynyt 4.4-versioon, joten sen pitäisi olla vakaampi ja tukea enemmän laitteita jo oletuksena.
Yksi iso muutos on tehty Unity-käyttöliittymään, jonka palkin saa nyt siirrettyä myös ruudun alareunaan. Tämä on tervetullut parannus, koska monia vasemman laidan palkki haittasi eikä palkin piilottaminenkaan ja esiin tuominen aina sujunut kovin sujuvasti.
Ohjelmistojen asentamiseen ei enää tarvitse Canonicalin omaa ohjelmistokeskustyökalua, vaan se onnistuu Fedorasta tutulla GNOME-sovelluksella. Ubuntu tukee nyt myös Snap-ohjelmistopakettien asennusta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että alustalle saa tuoreempia versioita monista sovelluksista. Softan riippuvuudet eivät enää kosketa koko alustaa.
Päivittyneeseen sovellusvalikoimaan voi tutustua Ubuntun sivuilla.
Uusi Ubuntu pyrkii olemaan iso askel kohti samanlaista käytettävyyttä erikokoisilla ruuduilla. Käytännössä se tarkoittaa samaa alustaa sekä jo myyntiin tulleessa Ubuntu-tabletissa että pian markkinoille tulevissa uusissa älypuhelimissa. Aika näyttää, kuinka hyvin uusi alusta otetaan vastaan. Sitä on hyvä verrata esimerkiksi suosittuun, mutta hyvin konservatiiviseen Linux Mintiin.
Pienoisen myrskyn vesilasissa on aiheuttanut se, että uusi Ubuntu sisältää Sunin kehittämän ja nykyään Oraclen omistaman ZFS-tiedostojärjestelmän. Esimerkiksi Free Software Foundationin mukaan ZFS:n käyttö ei noudata GPL-lisensointisääntöjä. Pahimmillaan kiista voi johtaa jopa oikeudenkäynteihin linux-väen kesken.
