Hiilinanoputkia pidetään yhtenä potentiaalisimmista piin korvaajista tulevaisuuden mikropiirien raaka-aineeksi. Nyt Stanfordin tietotekniikan laitoksen tutkijat ovat kehittäneet ensimmäisen toimivan mikropiirin hiilinanoputkista. Se täyttää periaatteessa tietokoneen tunnusmerkit.
Kyse on todellisesta läpimurrosta. Tähän asti laboratorioissa on voitu kasvattaa hiilinanoputkista toimivia transistoreja, mutta aineen soveltuminen mikropiirien pohjaksi on jäänyt todistamatta. Stanfordin tutkijat todistivat tämän aukottomasti.
Valmistettu kone koostuu 178 transistorista. Tähän asti ei ole saatu kasvatettua hallitusti tällaista määrää hiilinanputkiin perustuvia transistoreita, joten jo tämä on merkittävä läpimurto,.
Itse piiri koostuu ALU-yksiköstä (aritmetiikka-logiikkayksikkö), joka kykenee laskemaan yhden käskyn käskykantaa. Periaatteessa mikropiiri voisi suorittaa mitä tahansa ohjelmaa, jos sillä olisi käytössään riittävästi ulkoista muistia.
Piiri osaa laskea ja jaotella numeroita. Hyvin yksinkertainen käyttöjärjestelmä osaa vaihtaa näiden tehtävien välillä.
Piiri valmistettiin siten, että metallihilat etsattiin piioksidikerroksen päälle ja päällystetään eristävällä kalvolla. Hiilinanoputket kasvatettiin tämän kalvon päälle. Niiden päälle asetettiin nielu- ja lähdemateriaalit.
Kasvattamisen edistymisesät huolimatta osa hiilinanputkista oli metallisia eli johtavia ja osa puolijohtavia. Tällä alueella riittää siis edelleen työsarkaa. Myös putkien kasvattaminen suoraan on iso haaste, sillä mikäli pienikin osa ei ole suorassa, rakenteen toiminta häiriintyy.
Stanfordin tutkijoiden mukaan hiilinanoputkilla on mahdollista rakentaa kertaluokkaa tehokkaampia mikropiirejä kuin piillä. Tekniset haasteet tämän tavoitteen tiellä ovat yhä valtavia.
