Tieteiselokuvissa laitteita on ohjattu ajatuksen voimalla aina. IBM ja Intel kehittÀvÀt laboratorioissaan aivojen mukaan rakennettuja prosessoreita. PisimmÀllÀ kaupallisissa pyrkimyksissÀÀn on kuitenkin kÀnnykkÀpiirien ykkönen Qualcomm.
Qualcommin teknologiajohtaja Matt Grob kertoi MIT:n Em Tech konferenssissa San Diegossa, ettÀ yhtiö aikoo tuoda neurosirujen suunnittelun työkalut tarjolle jo ensi vuonna. Grob uskoo myös, ettÀ neurolohkoja voidaan tuoda osaksi tulevaisuuden kÀnnykkÀprosessoreja.
Miksi sitten kÀyttÀÀ neurosiruja? Nykyiset prosessorit perustuvat Von Neumannin arkkitehtuuriin, jossa datan prosessointi ja tallennus on erotettu toisistaan. Grobin mukaan aivot toimivat aivan toisella tapaa.
- Aivot kykenevÀt esimerkiksi uskomattomaan kuvan tunnistamiseen. YritÀmme ymmÀrtÀÀ miksi nÀin on ja miten sitÀ voisi hyödyntÀÀ, Grob kertoi.
Nykyprosessorit kykenevĂ€t laskemaan miljoonia prosesseja muutamalla rinnakkaisella laskentayksiköllĂ€. Grobin mukaan aivot tunnistavat kuvia alle kymmenellĂ€ askeleella, mutta miljoonilla rinnakkaisilla âlaskentayksiköillĂ€â. Aivot ovat myös erittĂ€in energiatehokas prosessori, sillĂ€ tehonkulutus on vain viideskymmenesosa siitĂ€, mihin aivojen simuloinnissa nykytietokoneilla on parhaimmillaan pÀÀsty.
Kuvantunnistaminen on vasta ensimmÀinen askel Qualcommissa, jossa neurosiruja kehittÀÀ big data -tutkimusta varten kehitetty Brain Corp. Grobin esityksissÀ vilahtelee jo kÀnnykkÀpiiri, jossa keskus- ja grafiikkaprosessorin oheen on liitetty yksi NPU, neuroprosessoriyksikkö.













