Ultraääniantureita myytiin viime vuonna kahdella miljardilla dollarilla, mutta vuonna 2023 jo kuudella miljardilla, ennustaa anturien markkinoita seuraava tutkimuslaitos Yole Developpement. Mutta miksi juuri nyt? Mitä on tapahtumassa?
Ultraäänellä on takanaan pitkä historia. Puolijohdetekniikkaan perustuvat MEMS-ultraäänianturitkin kehitettiin jo kauan sitten, mutta niiden käyttö ei koskaan lähtenyt toden teolla lentoon.
Nyt tilanne on muuttumassa. Samsungin tuleva GS10-huippumalli hyödyntää ultraääniantureita näytössään. Ne ampuvat ultraäänipurskeita käyttäjän sormenpäähän ja tunnistavat käyttäjän takaisin heijastuvien kuvioiden perusteella. Ja mikä parasta, optisiin antureihin verrattuna ultraääniantureilla on monia etuja puolellaan.
Älypuhelimessa ilmeisin etu tulee siitä, että etukannessa – tai takakannessa, miten vain - ei tarvitse olla optista, kapasitanssin mittaamiseen perustuvaa anturia. Siinä missä ultraääni aiemmin oli käytössä lähinnä lääketieteen kuvantamisessa, älypuhelimen myötä tulee iso rynnistys kulutuselektroniikassa.
Ultraäänianturien ansiosta puhelimen näyttö voi aistia sormen kuviot koko näytön alueella. Kun iPhone poisti näppäimet 10 vuotta sitten, ultraääni poistaa fyysisen anturin laitteiden pinnalta. Näytön alaa voidaan kasvattaa, ja design paranee.
On kaksi päätekniikkaa, jolla ultraäänianturi toteutetaan: PMUT ja CMUT. PMUT-antureissa (Piezoelectric Micromachined Ultrasonic Transducers) piirillä on ohut pietsosähköinen kalvo, jonka liikkeeseen anturin toiminta perustuu. CMUT on uudempi tekniikka, jossa anturi mittaa kalvon kapasitanssia.
