Monen mielestä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on samalla ensimmäinen todellinen kybersota. Nykyoperaatioita edeltävät aina kyberiskut verkossa. Venäjän toiminnasta antaa paremman kuvan, kun ymmärtää, että kybersotaa on valmisteltu jo kauan. Ainakin vuodesta 2015 asti, sanoi CyberWatch Finlandin partneri Pertti Jalasvirta Embedded Conference Finland -tapahtumassa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuli esimerkiksi poliittisille päättäjille yllätyksenä, mutta kybermaailmassa merkkejä on ollut paljon. Joulukuussa 2015, siis vuosi Krimin valtauksen jälkeen, venäläiset hakkerit murtautuivat Ukrainan sähköverkkojärjestelmään ja saivat verkon kaatumaan. Sama tehtiin uudelleen joulukuussa 2016.

Ukrainan maksujärjestelmään venäläiset hyökkäsivät vuonna 2017, vuosina 2021-22 kohteena olivat GPS-paikannukseen nojaavat järjestelmät. Ja helmikuussa tänä vuonna, juuri ennen hyökkäystä, venäläiset tekivät palvelunestohyökkäyksiä Ukrainan hallinnon järjestelmiin.

  1. helmikuuta moni kuitenkn yllättyi, kun Venäjän hyökkäystä edeltävät kyberiskut olivat niin heikkoja. Tutkijoiden mukaan syitä mahdollisia syitä oli useita.

- Ehkäpä venäläishakkereiden osaaminen ei ollut aivan huippuluokkaa. Ehkäpä kyberhyökkäysten koordinointi ei onnistunut. Ehkäpä Ukrainan kriittiset järjestelmät oli lännen toimesta onnistuttu puhdistamaan esimerkiksitakaovista ja syksyllä 2021, Jalasvirta luettelee.

Venäjä ei kuitenkaan ole koskaan niin heikko kuin luulemme, eikä niin vahva kuin pelkäämme, Jalasvirta muistutti.

Voi myös olla, että Venäjä ei ole halunnut käyttää kaikkia kybersodan aseitaan. - Kyberaseita voi käyttää vain kerran, kuten Jalasvirta sanoi.

Hyökkäyksen alun jälkeen venäläiset tietysti jatkoivat kyberoperaatioitaan. Maaliskuun alussa hyökättiin Ukrainan satelliittipohjaiseen laajakaistajärjestelmään, paikannusjärjestelmiin 17. maaliskuuta, ja kuun lopulla onnistuttiin rampauttamaan maan teleoperaattorien toiminta, tosin vain 15 tunniksi.

Näissä hyökkäyksissään Venäjä ei onnistunut ja tämä on osasyy siihen, miksi se ei ole onnistunut tavoitteessaan vallata Ukraina. - Se mikä tapahtuu poliittisella tasolla, tapahtuu myös kybermaailmassa. Ja päinvastoin, Jalasvirta muistutti.

Jalasvirran mielenkiintoinen ECF22-keynote on katsottavissa ETNtv:ssä. Esityskalvot löytyvät täältä

 

 

 

ETNtv

Watch ECF videos

Korteilla vauhtia IoT-kehitykseen

Sulautetun laitteen kehitys onnistuu useimmiten helpoiten valmiiden moduulien avulla. Nykyään niitä saa myös tehokkailla Apollo Lake -sarjan prosessoreilla varustettuna.

Lue lisää...

Suomen suurin valtti kybersodassa on luottamus

Teknologia19 – Aalto-yliopiston kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll uskoo, että luotettavuudesta voi tulla suomalaisten yritysten suurin myyntivaltti tulevaisuudessa. – Tärkein kysymys on tulevaisuudessa, kehen ja mihin voimme luottaa. Luottamuksesta on tulossa hyvin arvokas aineeton pääoma yrityksille, Limnéll sanoi eilen messukeskuksessa.

Lue lisää...

LATEST NEWS

NEW PRODUCTS

 

NEWSFLASH

ETN_fi EU chip plan would cost €500bn, says NXP CEO https://t.co/j9bD8VpK9c
20hreplyretweetfavorite
ETN_fi Uuden polven oskilloskooppi näyttää signaalin tarkemmin kuin koskaan aiemmin https://t.co/1lMRFgE0IU
ETN_fi Cyber warfare starts years before the physical combat. See more here: https://t.co/dL2PW24xEe #cyber #cybersecurityhttps://t.co/8hcSoQgqpe
ETN_fi https://t.co/ugg6A0r6JX EU will tighten cyber security on IoT devices with new NIS2 legislation. See the ECF22 keyn… https://t.co/UBiEt4PRPM
Sponsors


Gold Sponsors


Silver Sponsors
Bronze





ECF template