Tieteen tietotekniikan keskus CSC esitteli LUMI-supertietokonetta kuudennen kerran järjestetyssä Embedded Conference Finland -tapahtumassa. LUMI on edelleen maailman viidenneksi tehokkain supertietokone ja vie kahden tenniskentän verran tilaa Kajaanissa UPM:n entisessä paperikonehallissa.
Dan Still vastaa CSC:ssä teollisten kumppanuuksien rakentamisesta. Hän muistutti, miten massiivinen järjetelmä LUMI on. Se painaa 150 tonnia ja laskentatehoa vastaa 1,5 miljoonan nykyläppärin suorituskykyä.
HPE:n Cray-koneista koostuva LUMI on jaettu useisiin osioihin. CPU-osio koostuu yli 262 tuhannesta AMD:n EPYCX-prosessorista. Objektitallennusosio on30 petatavun kokoinen. Koko järjestelmän varsinainen voima tulee kuitenkin GPU-osiosta, jossa laskentaa tekee AMD:n Instinct MI250-grafiikkaprosessorit.
Lisäksi on 32 teratavun data-analytiikkamuisti, 10 petatavun flash-muistiosio, jossa kaistanleveys on kaksi teratavua sekunnissa, ja erillinen rinnakkainen 80 petatavun muistiosio. Kaikki osiot on liitetty yhteen HPE:n 200 gigatavua sekunnissa siirtävällä Slighshot-liitäntätekniikalla.
GPU-partition laskentateho on yhteensä 380 petaflopsia. Siinä on kaikkiaan 2978 solmua, joissa jokaisessa on kahdeksan GPU-prosessoria. - LUMI on olennaisesti GPU-ryhmien ja solmujen verkko, Dan Still kiteytti.
- Supertietokoneet kuten LUMI ovat eksoottinen laitteisto, mutta myös ohjelmistopuolella tehdään paljon kehitystyötä. Itse laitteiston hankintahinta oli aikanaan noin 140 miljoonaa euroa.
LUMIn rahoituksesta vastaa puoliksi Euroopan komissio ja puoliksi hanketta varten perustettu konsortio, jossa ovat Pohjoismaiden lisäksi mukana Viro, Hollanti, Belgia, Tsekki, Puola ja Sveitsi. - Suomen osuus investoinnista oli 50 miljoonaa euroa.
LUMIn kapasiteetista jopa 20 prosenttia on varattu eurooppalaisille yrityksille. Koneen resurssit ovat myös suomalaisyritysten käytössä. - Yritys voi ostaa laskentakapasiteettia tarpeen mukaan, mutta suurin osa tulee esimerkiksi Business Finlandin kautta, josta saa rahoitusta hankkeisiin, joissa laskentakulut ylittävät 20 000 euroa.
Mitkä suomalaisyritykset sitten ovat käyttäneet LUMIa? - Esimerkiksi Candour on startup, joka kehittää kasvontunnistusteknologiaa. ICEYE on kehittänyt tekoälypohjaista satelliittikuvien tulkintaansa LUMIn resursseilla. Ramboll on puolestaan käyttänyt LUMIa tulipalojen simulointiin. - Ja tietysti kvanttilaskenta on nykyään suuresti esillä CSC:n laskennassa, Still korosti.
Lopulta tietenkin täytyy nostaa esiin Turun yliopiston ja Silo AI:n LLM-projekti, sillä Poro- ja Viking-mallit on koulutettu Kajaanin tietokoneilla. POROn ensimmäinen versio julkistettiin marraskuussa 2023.
Dan Stillin esitys näkyy videon ECF-tapahtuman Youtube-kanavalla ja esitysdiat löytyvät täältä.
