Tekoälyä ei voi välttää. Se tulee osaksi kaikkia ohjelmistoja. Se hoitaa pian tapaamisemme ja muut kalenterimerkinnät. Se tietää älypuhelimessa mitä haluamme, ennen kuin haluamme sitä. Siksi tekoäly on myös Embedded Conference Finlandin teema ensi keväänä.
Markkinatutkimusten mukaan tekoälyn markkinat ovat vuonna 2020 jo reilut kuusi miljardia dollaria. Vuonna 2025 puhutaan jo yli 37 miljardista dollarista. Ja nämäkin arviot ovat varovaisia.
Mutta mitä tekoäly sitten on? VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto kuvasi tekoälyä kesän alla näin: - Tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle. Tekoälyyn liittyy aina adaptiivisuus ja oppiminen. Koneen pitää jollakin tavalla oppia datan perusteella.
Suomi on onneksi jo hallituksenkin tasolla oivaltanut tekoälyn merkityksen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä asetti toukokuussa työryhmän miettimään kansallisen tekoälyohjelman sisältöä. Syyskuussa Pekka Ala-Pietilän johtaman työryhmän työ pitäisi saada päätökseen, jolloin kuullaan toivottavasti konkreettisia toimenpide-ehdotuksia yritysten tueksi.
Tekoäly koskettaa kaikkia tekniikka-alan yrityksiä. Se edellyttää uusia innovaatioita niin piirien suunnittelijoita kuin komponenttikauppiailta. Se vaatii osaamisen päivittämistä sulautettujen järjestelmien koodaajilta. Ja se edellyttää uusia painopisteitä korkeakouluopetukseen.
Näitä kaikkia puolia Embedded Conference Finland 2018 käsittelee ensi toukokuussa. Tarkka ajankohta ja ohjelma valmistuvat syksyn aikana.
Teknologia19 – Aalto-yliopiston kyberturvallisuusprofessori Jarno Limnéll uskoo, että luotettavuudesta voi tulla suomalaisten yritysten suurin myyntivaltti tulevaisuudessa. – Tärkein kysymys on tulevaisuudessa, kehen ja mihin voimme luottaa. Luottamuksesta on tulossa hyvin arvokas aineeton pääoma yrityksille, Limnéll sanoi eilen messukeskuksessa.
