Digitaalinen radio etenee vauhdilla Euroopassa ja muualla maailmassa. Tuore esimerkki tästä on Belgian Flanderin ja Brysselin uusi DAB+ -lähetysverkko, jonka toteutti Rohde & Schwarz Cellnex Broadcast Partnersille ennätysajassa – alle kahdeksassa viikossa.
Verkko, joka tunnetaan nimellä 10D, koostuu 28:sta Rohden TMV9evo-lähettimestä, joiden keskimääräinen teho on 1,5 kilowattia. Ilmajäähdytteiset VHF-lähettimet hyödyntävät edistynyttä Doherty-teknologiaa, mikä nostaa hyötysuhteen jopa 50 prosenttiin ja pienentää energiakustannuksia. Verkkoon sisältyy moninkertainen redundanssi, automaattinen hyötysuhteen optimointi ja laaja etähallinta, mikä takaa luotettavan toiminnan ja pitkän käyttöiän.
Cellnex Broadcast Partnersin neljä päävaatimusta uudelle verkolle olivat korkea luotettavuus, energiatehokkuus, matalat elinkaarikustannukset ja erittäin nopea käyttöönotto. Rohde & Schwarzin oma tuotantoketju ja täystehoiset tehdastestit mahdollistivat sen, että jokainen lähetin oli käyttövalmis heti paikalleen kytkemisen jälkeen. Sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa 2025, ja verkko oli jo 1. toukokuuta täydessä kaupallisessa käytössä.
DAB+ on nykyisin käytössä tai testikäytössä noin 55 maassa. Se tarjoaa parempaa äänenlaatua, enemmän kanavia ja monipuolisempia lisäpalveluja kuin perinteinen FM-radio, ja sen suosio kasvaa erityisesti Euroopassa.
Alkuperäinen DAB-standardi käytti MP2-äänenpakkausta, joka vaati suhteellisen suuria bittinopeuksia ja siten enemmän lähetystehoa per kanava. DAB+ puolestaan käyttää tehokkaampaa HE-AAC v2 -koodekkia, joka mahdollistaa saman tai paremman äänenlaadun selvästi pienemmällä bittinopeudella. Tämä tarkoittaa, että samalla taajuusalueella voidaan lähettää useampia kanavia, ja verkon kokonaiskustannukset pienenevät. Lisäksi DAB+ sisältää parannetun virheenkorjauksen ja tukee monipuolisempia lisäpalveluja, kuten ohjelmaoppaita ja kuvasisältöä. Vanhat DAB-vastaanottimet eivät pysty toistamaan DAB+-signaalia, mutta uudemmat laitteet tukevat yleensä molempia.
Suomi jäi digitaalisen radion junasta
Suomessa DAB- ja DAB+-lähetyksiä on testattu jo 1990-luvun lopulta lähtien. Yleisradio rakensi 2000-luvun alkuun asti pienen DAB-verkon Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle, mutta yleisö ei ottanut tekniikkaa omakseen – vastaanottimia oli vähän, FM-verkko oli jo kattava ja äänenlaatu hyvä. 2010-luvulla tehtiin joitain DAB+ -pilotteja, mutta kaupallista mallia ei löytynyt.
Naapurimaa Norja sen sijaan on mennyt toiseen ääripäähän: se sulki valtakunnalliset FM-lähetykset kokonaan jo vuonna 2017 ja siirtyi yksinomaan digitaaliseen radioon. Suomen osalta suurin hidaste on ollut FM:n erinomainen peitto ja toisaalta se, että kuluttajat kuuntelevat yhä enemmän radiota netin kautta.
