Ultra-wideband-tekniikka on tunnettu erittäin tarkasta paikannuksesta lyhyillä etäisyyksillä. Kehitteillä oleva IEEE 802.15.4ab -standardi voi kuitenkin muuttaa teknologian roolin merkittävästi: tavoitteena on tehdä UWB:stä selvästi pidemmän kantaman paikannus- ja anturiverkko.
Nykyinen UWB-tekniikka perustuu pääosin IEEE 802.15.4z -standardiin, jota käytetään esimerkiksi digitaalisten autonavainten ja tarkkojen paikannusjärjestelmien toteutukseen. Uusi 802.15.4ab-laajennus tuo siihen kaksi keskeistä uudistusta: multi-millisecond ranging (MMS) -mittausmenetelmän sekä narrow-band assistance (NBA) -apukanavan.
Pidempään mittausjaksoon perustuva MMS parantaa signaalin erottumista kohinasta ja mahdollistaa yhteyden myös tilanteissa, joissa signaali kulkee epäsuoraa reittiä – esimerkiksi taskussa olevan puhelimen tai laukun sisällä. Samalla yhteyden käytännön kantama kasvaa merkittävästi.
Teollisuuden arvioiden mukaan uusi tekniikka voi kasvattaa UWB-yhteyden toimintasädettä useita kertoja nykyiseen verrattuna, mikä laajentaa teknologian käyttökohteita esimerkiksi ajoneuvojen paikannukseen, älylukkoihin ja teollisiin seurantajärjestelmiin.
Yksi ensimmäisistä uusien ominaisuuksien varaan rakennetuista piireistä on STMicroelectronicsin ST64UWB-perhe, joka tukee sekä nykyistä 802.15.4z-standardia että tulevaa 802.15.4ab-määrittelyä. Piirit on valmistettu 18 nanometrin FD-SOI-prosessilla, jonka ansiosta radiolinkin budjetti kasvaa valmistajan mukaan noin 3 desibeliä. Tämä vastaa noin 50 prosentin lisäystä kantamaan pelkän RF-suorituskyvyn osalta.
Autoteollisuudessa UWB:tä käytetään jo esimerkiksi digitaalisten autonavainten toteutukseen. Uusi standardi laajentaa teknologian mahdollisuuksia myös muihin sovelluksiin, kuten auton sisätilan tutkamittaukseen, läsnäolon tunnistukseen ja tarkkaan liikkeen havaitsemiseen.
Kun kantama kasvaa ja signaalinkäsittely kehittyy, ultra-wideband on siirtymässä yksittäisten laitteiden välisestä paikannuksesta kohti laajempia paikannus- ja anturiverkkoja.
