Tampereen teknillisen yliopiston Brightlase-hankkeessa on kehitetty uutta lupaavaa materiaaliteknologiaa, jolla voidaan tuottaa kirkasta laservaloa 570-620 nanometrin aallonpituusalueelle. Päätös teknologian kaupallistamisesta on tarkoitus tehdä vuoden vaihteen tienoilla.
Optoelektroniikan tutkimuskeskuksessa ORC:ssä Brightlase-hanketta vetäneen professori Mircea Guinan mukaan tekniikka on niin kypsää, että se voidaan tuoda markkinoille vuodessa, maksimissaan kahdessa. Suunnitelmissa on irrottaa kehitys ORC:stä omaan yritykseensä, mutta konkreettisista suunnitelmista Guina ei halua vielä kertoa.
- Spinverse tutkii ulkoisena konsulttina tekniikan ip-kysymyksiä ja tekee samalla alueen markkinatutkimuksen. Tämä projekti päättyy vuoden lopulla, Guina kertoo.
Keltaisen-oranssin alueen lasereita voidaan hyödyntää monilla sektoreilla esimerkiksi lääketieteessä, spektroskopiassa ja prosessinhallinnassa. Taajuuskahdennukseen perustuvalla puolijohdekiekkolaserteknologialla on saavutettu 20 watin ennätyksellinen valoteho 588 nanometrin aallonpituusalueella.
Guinan mukaan muunlaisilla lasereilla on päästy yli 50 watin valotehoon, mutta typpiseostettuihin kvanttikaivoihin perustuvissa puolijohdekiekkolasereissa ryhmä on kehityksen kärjessä.
- Puolijohdekiekkolasereilla saadaan kompaktimpia, säädettävämpiä ja kustannustehokkaampia ratkaisuja. Hinta voi jäädä allekymmenesosaan kilpailevista tekniikoista. Siksi puolijohdekiekkolaser on kaupallisesti erittäin houkutteleva tekniikka.
Brightlase-projektin aikana on jo toimitettu prototyyppejä sovelluskehittäjille. - Lasereita on testattu onnistuneesti myös atomikelloissa NIST:ssä (National Institute of Standards and Technology), Guina kehuu.
- Valoteho ei ole ainoa tärkeä tekijä. Myös valosäteen laatu, tuotetun spektrin puhtaus ja säädeltävyys ovat tärkeitä parametrejä, Guina lisää.
Kirkaslaserin tarina alkoi jo vuonna 2007 käynnistyneestä EU:n 7. puiteohjelmasta. Vuonna 2009 alkaneessa Tekesin toiminnalliset materiaalit -ohjelmassa kehitettiin uusia puolijohdemateriaaleja aurinkokennosovelluksia varten ja tämän työn tuloksia voitiin hyödyntää myös uudenlaisen laserin kehityksessä.
