Jokainen, joka yrittää kuvata mitään kohdetta hämärässä, tietää että kuvien onnistuminen esimerkiksi älypuhelimella on lähes mahdotonta. Amerikkalaistutkijat ovat nyt kehittäneet linssin, joka kokoaa vähäisenkin määrän valoa niin, että kuva onnistuu. Mallia ratkaisu on ottanut luonnosta, tarkalleen afrikkalaisen kalan silmistä.
Wisconsinin yliopiston tutkijat ottivat mallikseen erään syvissä verissä asustelevan norsukalan silmän. Se koostuu tuhansista kupin muotoisista soluista, joiden avulla kala näkee käytännössä täysin pimeässä.
Tutkijat kopioivat rakenteen keinosilmään. Sen linssi koostuu tuhansista mikrokokoisista fotokeräimistä, eli oikeastaan peileistä. Rakenne osoittautui neljä kertaa tavallista linssiä herkemmäksi valon saalistajaksi.
Peilirakenteet ovat vain 120 mikronia korkeita, joten niiden valmistaminen on monivaiheinen, hankala prosessi. Peilirakenne kerää 77 mikronin kokoisesta aukosta tulevan valon 20 mikronin kokoiseen akkoon. Valo vahvistuu samalla heijastumalla peilin parabolisista seinistä.
Kun tällaisia peilejä ladotaan tuhansia puolipallon muotoiseksi linssiksi, se parantaa merkittävästi alla olevan kennon kykyä nähdä hämärässä. Ratkaisu on siinä mielessä mekaaninen, ettei se ota kantaa kuvainformaatiota tallentavan kennon tyyppiin. Samalla tämä tarkoittaa, että linssirakennetta voidaan hyödyntää lähes minkä kameran kanssa tahansa.
Eikä tekniikka tietenkään helpota vain kännykkäkameroidensa kanssa tuskailevia turisteja. Hämärä- tai pimeänäköä tarvitaan monissa muissakin sovelluksissa pommeja purkavista roboteista planeettoja etsiviin teleskooppeihin.
