Linux-ydin tukee nyt 35 eri tiedostojärjestelmää ja kaikkia ajateltavissa olevia laitearkkitehtuureita. Ytimeen lisätään yli 10 000 riviä uutta koodia joka päivä. Tämä koituu lopulta syksyllä 25 vuotta täyttävän käyttöjärjestelmän ongelmaksi, jos se ei jo ole sitä.
Koodin paisuminen on osin linuxin erinomaisen päivitystahdin syytä. Toisaalta jokaviikkoinen ytimen päivitys paikkaa nopeasti löytyviä vikoja, mutta toisaalta se johtaa väistämättä koodimäärän lisääntymiseen. Normaalikäyttäjän kannalta tämä johtaa myös asennuspakettien koon kasvuun.
Näin on siitä huolimatta, että linuxin kehitys on viimeiset viisi vuotta ollut suhteellisen vakaata. - Olemme päässeet ohi siitä, että mukaan olisi tulossa joitain vallankumouksellisia tekniikoita. Täysin uusia alijärjestelmiä ei enää tule, sanoi itse Linus Torvaldskin taannoin Embedded Linux -tapahtumassa.
Torvalds muistutti San Diegossa, että vaikka ytimen koodi on osin 25 vuotta vanhaa, monia vakaitakin osia parannellaan edelleen. - Vaikka luulisi, että jotkut asiat olisi 25 vuoden aikana saatu lopullisesti kuntoon, Torvalds sanoi.
Linux-versio 4.5 sisältää yli 21 miljoonaa riviä koodia. Tämä ei tietenkään tarkoita, että jokaisessa linux-laitteessa ajettaisiin samaa koodipinoa. Läppäri pyörii noin 1,6 miljoonalla koodirivillä, älypuhelimessa koodirivejä on 2,5 miljoonaa. Kernelin ylläpitäjiin kuuluvan Greg Kroah-Hartmanin mukaan varsinainen ydin muodostaa vain viisi prosenttia linuxin koodista.
Koodin paisuminen johtaa myös siihen, ettei linux välttämättä sovi pieniin IoT-laitteisiin. Ainakin se vaatii yritykseltä kykyä kehittää oma, riisuttu versio juuri omaan sovellukseen. Tämä on tietenkin erittäin yleistä.
Torvaldsin Embedded Linuxissa esittämiä näkymyksiä voi nyt myös katsella Youtube-videolta.
