Hollantilaisen Delftin yliopiston nanotieteiden instituutissa on onnistuttu tallentamaan kilotavu dataa 8000 klooriatomiin. Tallennustiheytenä tämä tarkoittaa 500 terabittiä neliötuumalle, mikä on 500 tiheämmin kuin tämän päivän kaupallisissa kiintolevyissä.
Teoriassa tallennustiheys tarkoittaa, että kaikk ihmisten koskaan kirjoittamat kirjat voitaisiin talentaa vain postimerkin kokoiseen muistiin. Kuvassa on osa 96 nanometriä leveästä ja 126 nanometriä korkeasta matriisista, johon tutkijoiden yksi kilotavu on tallennettu.
Atomitason tallennukseen käytettiin tunnelointimikroskooppia jossa terävä neula käsittelee atomeita yksi kerrallaan. Neulan avulla atomit voidaan piatsi nähdä, niitä voidaan myös liikutella. Jokainen bitti koostuu kahdesta asemasta kupariatomin pinnalla ja yhdestä klooriatomista, jota voidaan siirrellä näistä asemista toiseen.
Jos klooriatomi on ylhäällä, sen alla on reikä. Tämä merkitsee bitin ykköstä. Mikäli klooriatomi on ala-asennossa, kyse on bitin nollasta. Koska klooriatomeja ympäröivät toiset klooriatomit, ne pitävät toisensa paikallaan. Tämä tarkoittaa, että bittien tila on hyvin vakaa.
Delftin tutkijat organisoivat muistinsa 8 tavun eli 64 bitin lohkoihin. Jokaisella lohkolla on oma merkitsijänsä, joka pitää sisällään tiedon lohkon tarkasta sijainnista kuparipinnalla. Tämän ansiosta muistia voidaan helposti skaalata suuremmaksi, vaikka kuparipinta ei olekaan täysin virheetön.
Aivan lähiaikoina atomimuisti ei ole tullut datakeskusten pelastajaksi. Se toimii tällä hetkellä erittäin puhtaassa tyhjiössä nestemäisen typen lämpötilassa, joten kaupalliseen hyödyntämiseen on vielä matkaa.
