Tekoäly on sulautetun tekniikan ja yritystoiminnan uusi kuumin iskusana. VTT julkisti tänään omat ohjeensa suomalaisyritykselle "tiekartan" muodossa. Tutkimusprosessori Heikki Ailiston mukaan suomalaisyrityksillä ei ole varaa jäädä kehityksen ulkopuolelle.
- Ei asialla nyt aivan tulenpalava kiire ole, mutta jo tämän vuosikymmenen aikana yritysten pitää alkaa miettiä suhtautumistaan tekoälyyn. Eikä kyse ole mistään kilpailukyvyn parantamisesta, vaan pelissä on yritysten olemassaolon edellytykset, Ailisto sanoo.
VTT:n tieteellinen johtaja Anne Ritschkoff muistutti, ettei tekoälyssä sinänsä ole kyse mistään uudesta tekniikasta. Algoritmejakin on ollut jo vuosikymmenten ajan. - Nyt voimme kerätä niin paljon dataa ja meillä on käytössä niin paljon laskentakykyä, että tilanne muuttuu, perusteli Ritschkoff tekoälybuumin nopeaa nousua.
Mitä tekoäly sitten on? Tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle, määritteli Ailisto. - Tekoälyyn liittyy aina adaptiivisuus ja oppiminen. Koneen pitää jollakin tavalla oppia datan perusteella.
Sekä Ailisto että Ritschoff korostivat alkavan muutoksen nopeutta. Maanviljelys on koneistunut yli 50 vuoden ajan, mutta nyt saman tuotoksen saa aikaan 98 prosenttia pienempi porukka viljelijöitä kuin 1950-luvulla. Tekoäly aiheuttaa teollisuudessa saman, mutta merkittävästi nopeammin. Kehitettävää kuitenkin vielä löytyy.
- Tutkimusten mukaan robottiauton tekoäly joutuu vaaralliseen tilanteeseen kerran 40 tuhannen kilometrin matkalla. Pätevä ihmiskuski voi ajaa ilman onnettomuuksia miljoona kilometriä, Ailisto vertasi.
Ailisto uskoo vakaasti, että suomalaisyrityksille voi avautua tekoälystä isoja, globaalejakin menestyksiä. Kaiken keskiössä on data, yrityksen pitää päästä hallitsemaan dataa. Silloin pienelläkin niche-alueella voi suomalaisyritys pärjätä.
Mitä muuta VTT ehdottaa tekoäly-tiekartassaan? Raporttiin voi tutustua VTT:n sivuilla.
