Tuhannet ja tuhannet kehittävät työstävät Linux-ytimeen jatkuvasti parannuksia ja korjauksia. Nyt avoimen koodin guruihin kuuluva Greg Kroah-Hartman, joka on yksi ytimen pääylläpitäjistä, on kieltänyt Minnesotan yliopistoa enää toimittamasta lisäyksiään koodikantaan.
Jupakka vaikuttaa omituiselta. Yliopisto on kuitenkin yrittänyt testata, voiko avoimen koodin ohjelmistoon syöttää haavoittuvuuksia vääränlaisilla koodikorjauksilla tai -lisäyksillä (commits). Tällaisenaan projekti voidaan ymmärtää jopa eettiseksi, koska se yrittää paljastaa ylläpidon ongelmia.
Yliopiston tietotekniikan osaston opiskelija Aditya Pakki on nyt kuitenkin yrittänyt lähettää korjauksia kerneliin staattisen analyysityökalun muodossa. Tämä ei enää Kroah-Hartmanin mukaan ollut soveliasta.
Kroah-Hartman esittää Twitterissä, että hyväksyi yliopiston ensimmäisen hankkeen, josta on myös laadittu tutkimuspaperi. Uutta, tiedetysti vikaisen koodin lähetystä hän ei enää hyväksy. Reaktio toki on kova: yliopisto ei enää osallistu kernelin koodin kehitykseen.
Yliopistokin on reagoinut kiistaan. Se ilmoittaa, että tämän tyyppinen tutkimustyö lopetataan välittömästi.
Jupakkaan voi tutustua vaikkapa Greg Kroah-Hartmanin Twitter-fiidissä.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
