Timanttipohjaiset kvanttibittiteknologiat ovat saavuttaneet merkittäviä edistysaskelia, ja uusimpien tutkimustulosten mukaan niillä on huomattavia etuja verrattuna perinteisempiin kvanttitietokoneisiin. SPINNING-projektissa kehitetty spiniin ja timantin värikeskuksiin perustuva kvanttibitti on osoittautunut huomattavasti vakaammaksi ja vähemmän virheherkäksi kuin nykyiset suprajohtaviin Josephson-liitoksiin perustuvat ratkaisut.
Timanttipohjaiset kvanttibittien (qubit) teknologiat hyödyntävät timanttikiteeseen muodostettuja värikeskuksia, kuten typpi-vakanssikeskuksia (NV-keskuksia) ja muita vastaavia rakenteita, joissa elektroni vangitaan timantin atomirakenteessa olevaan vika-alueeseen. Näiden kvanttibittien erityinen etu on niiden kyky säilyttää kvanttitilansa paljon pidempään kuin esimerkiksi suprajohtaviin teknologioihin perustuvat kvanttibittit. Suprajohtavien kvanttibittien koherenssiaika mitataan mikrosekunneissa, kun taas timanttipohjaisten kvanttibittien koherenssiaika voi olla jopa millisekunteja, mikä tekee niistä huomattavasti vakaampia.
SPINNING-projektin puitteissa kvanttibittien vakaus on mahdollistanut myös pidemmän kietoutumisen, mikä on merkittävä edistysaskel kvanttitietokoneiden kehityksessä. Tutkijat onnistuivat osoittamaan kietoutumisen kahden kuuden kvanttibitin rekisterin välillä peräti 20 metrin etäisyydellä, mikä on huomattavasti enemmän kuin monilla muilla kvanttiteknologioilla, joissa kietoutumisetäisyydet rajoittuvat usein millimetrien luokkaan. Tämä pitkän matkan kietoutuminen avaa uusia mahdollisuuksia skaalata kvanttitietokoneita suurempiin ja tehokkaampiin kokonaisuuksiin.
Timanttipohjaisen kvanttibitin pidempi koherenssiaika ja vakaus ovat tärkeitä edellytyksiä kvanttitietokoneiden kehitykselle, sillä vakaammat kvanttibittit mahdollistavat enemmän kvanttioperaatioita ennen virheiden syntymistä. Tämä vähentää merkittävästi virheenkorjauksen tarvetta ja parantaa kvanttitietokoneen suorituskykyä. Timanttipohjaisten kvanttibittien myötä kvanttitietokoneet voivat olla entistä luotettavampia ja käytännöllisempiä monenlaisissa sovelluksissa, kuten tekoälyn ja monimutkaisten optimointiongelmien ratkaisemisessa.
Vakauden aikaerot eri kvanttibittiteknologioiden välillä ovat merkittäviä. Suprajohtaviin Josephson-liitoksiin perustuvien kvanttibittien koherenssiaika on yleensä vain kymmeniä tai satoja mikrosekunteja, kun taas timanttipohjaiset kvanttibittit voivat saavuttaa jopa millisekuntien koherenssiajan. Tämä tarkoittaa, että timanttipohjaiset kvanttibittit pystyvät säilyttämään kvanttitilansa tuhatkertaisesti pidempään, mikä on merkittävä etu kvanttitietokoneiden luotettavuuden ja suorituskyvyn kannalta. Pidempi koherenssiaika mahdollistaa myös monimutkaisempien laskutoimitusten suorittamisen ja vähentää tarvetta jatkuvalle virheenkorjaukselle.
SPINNING-projektin tavoitteena on kehittää kvanttitietokone, joka hyödyntää timantin erinomaisia materiaaliominaisuuksia ja tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon nykyisille kvanttiteknologioille. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että timanttipohjaiset kvanttibittit voisivat olla keskeisessä roolissa tulevaisuuden kvanttiteknologioiden kehityksessä ja laajamittaisessa käyttöönotossa.
SPINNING-hankkeessa on mukana 28 kumppania, joita koordinoi Fraunhofer-instituutin sovelletun fysiikan tutkimuslaitos IAF. Konsortioon kuuluu tutkijoita, yrityksiä ja teknologia-alan asiantuntijoita, jotka työskentelevät yhdessä kehittääkseen skaalautuvan ja tehokkaan kvanttitietokoneen.
Nvidian tietoturvajohtaja David Reber tyrmää ehdotukset, joiden mukaan piirisarjoihin tulisi sisällyttää takaovia tai etäkäyttöisiä tappokytkimiä viranomaisten käyttöön. Yhtiön mukaan tällaiset ratkaisut olisivat vakava uhka koko digitaalisen infrastruktuurin turvallisuudelle.
Fujitsu on ilmoittanut käynnistäneensä kehitystyön kohti yli 10 000 fyysisen kubitin suprajohtavaa kvanttitietokonetta, jonka on määrä valmistua vuoteen 2030 mennessä. Laitteessa tullaan käyttämään yhtiön kehittämää STAR-arkkitehtuuria, joka mahdollistaa 250 loogisen kubitin virheenkorjatun kvanttilaskennan. Tämä on merkittävä askel kohti käytännön sovelluksia esimerkiksi materiaalitutkimuksessa, jossa kvanttilaskenta voi tarjota ratkaisuja perinteisten tietokoneiden ulottumattomissa oleviin ongelmiin.
Amerikkalainen Efficient Computer on julkaissut uudenlaisen mikro-ohjaimen, joka yhtiön mukaan saavuttaa jopa 100-kertaisen energiatehokkuuden verrattuna perinteisiin sulautettuihin prosessoreihin. Electron E1 -niminen suoritin pohjautuu täysin uudelle arkkitehtuurille, jonka tavoitteena on murtaa nykyisten laitteiden tehonkulutuksen rajoitteet erityisesti reunalaskennan ja IoT:n sovelluksissa.
Kun Alibaba julkaisi Qwen3-Coderin – edistyneen avoimen lähdekoodin tekoälymallinsa koodinluontiin – vastaanotto teknisessä mediassa oli pääosin ihailua. Kyseessä on huippumalli: se päihittää useita suljettuja kilpailijoita, ymmärtää valtavia koodipohjia ja kykenee agenttimaiseen työskentelyyn. Cybernewsin päätoimittaja Jurgita Lapienyen mukaan malli voi kuitenkin olla “Troijan hevonen”.
