Eurooppa ei voi olla riippuvainen muista teknologioissa, joista sen sairaalat, energiaverkot ja julkiset palvelut ovat riippuvaisia. Näin linjasi komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitellessään Euroopan komission uutta teknologisen suvereniteetin pakettia. Sen keskeinen osa on Chips Act 2.0, jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan asemaa erityisesti tekoälyn tarvitsemien puolijohteiden kehityksessä ja tuotannossa.
Vuonna 2023 voimaan tullut alkuperäinen Chips Act syntyi vastauksena koronapandemian ja geopoliittisten jännitteiden paljastamiin puolijohteiden toimitusketjuongelmiin. Sen avulla EU pyrki houkuttelemaan uusia sirutehtaita Eurooppaan ja kasvattamaan alueen osuutta maailman puolijohdetuotannosta.
Komission mukaan alkuperäinen säädös ei kuitenkaan vastaa tekoälymarkkinoiden nykyisiä tarpeita. Tekoälyyn liittyvien komponenttien arvioidaan muodostavan yli 70 prosenttia puolijohdemarkkinoiden kasvusta vuoteen 2030 mennessä, minkä vuoksi uusi Chips Act 2.0 kohdistaa huomion erityisesti tekoälysovelluksia palveleviin kehittyneisiin puolijohteisiin.
Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa uusien tuotantolaitosten lupaprosesseja, lisätä yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa sekä tukea strategisia investointeja. Komissio haluaa myös tuoda eurooppalaiset siruvalmistajat lähemmäksi asiakkaitaan, kuten datakeskuksia, pilvipalveluyrityksiä ja tulevia AI Gigafactory -laskentakeskuksia.
Yksi uuden ohjelman keskeisistä muutoksista on siirtyminen pelkästä tuotantokapasiteetin kasvattamisesta koko ekosysteemin kehittämiseen. Tavoitteena on rakentaa Eurooppaan sekä tekoälysirujen tarjontaa että niiden kysyntää, jotta alue ei jäisi riippuvaiseksi Euroopan ulkopuolisista toimittajista.
Chips Act 2.0 on osa laajempaa teknologisen suvereniteetin pakettia, johon kuuluu myös uusi Cloud and AI Development Act. Sen tavoitteena on kolminkertaistaa Euroopan datakeskuskapasiteetti seuraavien viiden–seitsemän vuoden aikana ja vahvistaa alueen omaa tekoälyinfrastruktuuria.
Komission mukaan tavoitteena on varmistaa, että Eurooppa pystyy itse kehittämään, tuottamaan ja suojaamaan tulevaisuuden keskeiset digitaaliset teknologiat sen sijaan, että se olisi niissä riippuvainen Euroopan ulkopuolisista toimijoista.
Teollisuusautomaation verkot ovat perinteisesti vaatineet erillisiä yhdyskäytäviä, verkkokytkimiä ja protokollamuuntimia eri järjestelmien väliseen tiedonsiirtoon. NXP Semiconductorsin uusi i.MX RT1180 -mikro-ohjain haastaa tämän ajattelutavan kokoamalla suuren osan tarvittavista toiminnoista yhteen piiriin.
Ethernetin versio 10BASE-T1S luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia vahvaa yhteentoimivuutta ja turvallisuutta vaativien toiminnallisten OT-verkkojen ja perinteisten IT-verkkojen yhdistämisessä. Dataan päästään käsiksi verkon reunalla olevista solmuista, jolloin verkkoa voidaan käyttää uusien älykkäiden ja ennakoivien palvelujen sekä omaisuuden seuranta- ja hallintaratkaisujen tarjoamiseen. Tämä tuo lukuisia etuja myös kustannuspuolella.