- Suomen vahvuudet näkyvät energian hinnassa, vihreän energian saatavuudessa ja vakaassa toimintaympäristössä, sanoo Fiboxin muovimekaniikkaliiketoiminnan tuore toimitusjohtaja Tiina Nygård. Hänen mukaansa asiakkaissa näkyy jo merkkejä siitä, että aiemmin Kiinassa valmistettuja tuotteita tuodaan takaisin Euroopan markkinoiden lähelle. Suomessa kilpailukykyä haetaan ennen kaikkea automaation lisäämisestä.
Suomalainen ruiskuvalu- ja muovimekaniikkateollisuus toimii nyt markkinassa, jossa pelkkä halpa hinta ei enää ratkaise kaikkea. Pandemian, toimitusketjujen häiriöiden ja geopoliittisen epävarmuuden jälkeen teollisuusyritykset katsovat aiempaa tarkemmin, missä komponentit valmistetaan ja kuinka varmasti ne saadaan tuotantoon.
Nygårdin mukaan Fiboxin asiakkaissa näkyy jo jonkin verran tuotannon palauttamista lähemmäs markkinoita. - Näkyy jonkin verran, että asiakkaat siirtävät tuotantoaan takaisin Eurooppaan aiemmin esimerkiksi Kiinassa valmistettujen, mutta Euroopan markkinoille tuotujen tuotteiden valmistuksessa, Nygård sanoo.
Hänen mukaansa kehitys ei kuitenkaan tarkoita yksinkertaista paluuta yhteen valmistusmaahan. Asiakkaat haluavat olla lähellä omia asiakkaitaan, ja tässä Fibox näkee oman globaalin toimintamallinsa vahvuutena.
- Olemme harvinaisen globaali toimija kokoiseksemme, ja me palvelemme asiakkaitamme siellä missä heillä on tarvetta, Nygård sanoo.
Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa rakentuu Nygårdin mukaan vakauden ja energian varaan. Erityisesti vihreän energian saatavuus ja energian hinta tukevat suomalaista valmistusta. Haasteena on kuitenkin työvoima ja kustannustaso.
- Yhtenä haasteena koemme osaavan, erityisesti ruiskuvalua osaavan, työvoiman löytämisen. Lisäksi haasteena on kilpailukyky halvemman työvoimakustannusten maihin verrattuna, joihin koitamme vastata automaatiotason nostolla täällä Suomessa, Nygård sanoo.
Fiboxin oma vahvuus on Nygårdin mukaan vaativissa muovimateriaaleissa ja tiivistysteknologioissa. Yhtiön Lempäälässä toimiva muovimekaniikkaliiketoiminta valmistaa asiakaskohtaisia muovikomponentteja ja ruiskuvaluratkaisuja sekä ulkoisille teollisuusasiakkaille että Fiboxin omille kotelointi- ja järjestelmäliiketoiminnoille.
Toimitusvarmuudesta on tullut aiempaa tärkeämpi kilpailutekijä. Nygårdin mukaan hinta ei ole kadonnut valintakriteerinä, mutta asiakkaat katsovat kokonaisuutta laajemmin kuin ennen.
- Toimitusvarmuuden merkitys on korostunut viime vuosina ja asiakkaammekin painottavat toimittajan ja tuotteiden kokonaisuutta, niin toimitusvarmuuden kuin laadunkin osalta. Toki hinta on edelleen yksi tärkeä valintakriteeri.
Suomessa Fiboxin kysyntää vetävät tällä hetkellä etenkin energiahankkeet. Laajemmin yhtiön Suomessa valmistetuista tuotteista suurin osa menee vientiin, jossa automaatio ja energia painottuvat vahvasti.
Myös kotelointiratkaisut ovat muuttumassa. Nygårdin mukaan Fiboxissa on käyty sisäisesti keskustelua älykkäistä koteloista, joissa perinteiseen kotelointiin voitaisiin yhdistää uusia toimintoja esimerkiksi antureiden avulla.
- Pyrimme kehittämään tuotteistojamme aina asiakastarve edellä, ja erilaiset uudet ja yleistyvät teknologiat antavat mahdollisuuksia luoda asiakkaille lisäarvoa haastamalla perinteisiä tapoja ratkoa olemassa olevia tarpeita, Nygård sanoo.
Fibox nimitti Nygårdin muovimekaniikkaliiketoimintansa toimitusjohtajaksi kesäkuussa. Hänellä on 25 vuoden kokemus kansainvälisestä toimitusketjujen johtamisesta, operatiivisesta kehittämisestä ja teollisuuden muutoshankkeista.
Tekoäly on jo selkeästi ohittanut kokeiluvaiheen. Avnet Insights 2026 -selvityksen mukaan tekoäly on monilla elektroniikan aloilla jo mukana käytössä olevissa tuotteissa, ja sen soveltaminen yleistyy nopeasti kaikkialla EMEA-alueella.
