MWC 2026 -tapahtumassa yksi asia kävi selväksi: eurooppalaiset teleoperaattorit eivät enää kysy, tuleeko tekoäly osaksi verkkoja. Ne kysyvät, kuinka nopeasti se saadaan käyttöön, kirjoittaa Lenovon laiteratkaisuista Pohjoismaissa vastaava Mike Creutzer.
Lenovon Eurooppaa ja Lähi-itää koskevan CIO Playbook 2026 -raportin mukaan 97 prosenttia teleoperaattoreista odottaa tekoälyltä positiivisia vaikutuksia liiketoimintaan. Keskimääräisen tuoton arvioidaan olevan noin 230 prosenttia sijoitettua dollaria kohden. Luvut ovat kovia, mutta niiden taakse kätkeytyy paljon suurempi kysymys: kuka lopulta hallitsee tulevaisuuden televerkon älyä?
Operaattorit ovat tottuneet hallitsemaan kriittistä infrastruktuuria. Ne rakentavat, ylläpitävät ja turvaavat verkkoja, joiden varassa yhteiskunta toimii. Tekoälyn aikakaudella tämä ei kuitenkaan enää riitä. Verkkojen arvo ei synny vain mastoista, kuituyhteyksistä, konesaleista ja radiolaitteista, vaan yhä enemmän siitä ohjelmisto- ja tekoälykerroksesta, joka ohjaa niiden toimintaa.
Tässä piilee todellinen strateginen riski. Jos operaattori ulkoistaa tekoälykyvykkyytensä liian pitkälle ulkopuolisille alustoille, se voi kyllä saada nopeita hyötyjä. Samalla se voi kuitenkin luovuttaa keskeisen osan tulevasta kilpailukyvystään jonkun muun hallintaan. Riippumattomuus ei ole ominaisuus, joka voidaan lisätä jälkikäteen. Se täytyy rakentaa arkkitehtuuriin alusta alkaen.
Tekoäly ei myöskään korjaa heikkoa infrastruktuuria. Itsekorjautuvat verkot, ennakoiva ylläpito ja reaaliaikainen optimointi edellyttävät alustaa, jossa turvallisuus, sääntelyn noudattaminen ja yhtenäinen hallinta ovat sisäänrakennettuja ominaisuuksia. Ilman tätä tekoäly jää irralliseksi kerrokseksi, joka voi näyttää hyvältä pilottihankkeessa mutta ei muuta verkon toimintaa pysyvästi.
Siksi hybridimalli on teleoperaattoreille paljon enemmän kuin tekninen kompromissi. Lenovon tutkimuksen mukaan 69 prosenttia teleoperaattoreista suosii hybridi-AI-malleja, joissa yhdistetään paikallisia ympäristöjä, reunalaskentaa ja pilvipalveluja. EMEA-alueella 82 prosenttia yrityksistä käyttää pilvipalvelujen rinnalla myös paikallisia tai reunapohjaisia ratkaisuja.
Telealalla tämä on erityisen tärkeää. Verkoissa liikkuu asiakastietoa, kriittistä viestintää ja kansallisen infrastruktuurin kannalta olennaista dataa. Kaikkea ei voi eikä pidä viedä julkiseen pilveen. Operaattorin täytyy itse määritellä, mikä data käsitellään reunalla, mikä omassa ympäristössä ja mikä voidaan viedä pilveen. Muutoin hybridistä tulee hallittu strategia sijaan sattumanvarainen kokoelma ulkopuolisia riippuvuuksia.
Sama koskee AI-agentteja. Liikennettä optimoivat, kapasiteettia jakavat ja verkon häiriöihin reagoivat agentit eivät ole enää science fictionia. Ne ovat tulossa osaksi verkon päivittäistä toimintaa. Mutta mitä itsenäisemmin agentti toimii, sitä tärkeämpää on määritellä sen rajat, vastuut ja valvonta. Kriittisessä infrastruktuurissa virhe ei ole vain tekninen häiriö. Se voi olla yhteiskunnallinen ongelma.
Eurooppalaisilla operaattoreilla on tässä myös suuri mahdollisuus. Ne istuvat reaaliaikaisten datavirtojen päällä tavalla, johon harva muu toimiala pystyy. 5G ja tulevat 6G-arkkitehtuurit tekevät verkoista entistä hajautetumpia, ohjelmallisempia ja datavetoisempia. Tämä data voi olla valtava kilpailuetu, mutta vain jos operaattori pystyy itse hyödyntämään sitä.
Jos tekoälykerros ja analytiikkakyvykkyys ovat kokonaan jonkun muun hallussa, myös datan arvo valuu muualle. Silloin operaattori jää helposti vain yhteyden tarjoajaksi, vaikka sillä olisi mahdollisuus nousta aidoksi reaaliaikaisen datan ja tekoälypalvelujen alustaksi.
Tekoälyn käyttöönottoa ei voi myöskään erottaa luottamuksesta. Kriittistä kansallista infrastruktuuria ylläpitäviltä toimijoilta vaaditaan turvallisuutta, läpinäkyvyyttä, riippumattomuutta, kestävyyttä ja energiatehokkuutta. Tekoälyä ei voida skaalata nopeammin kuin luottamusta pystytään rakentamaan.
Euroopan teleoperaattoreilla on nyt edessään valinta. Ne voivat ottaa tekoälyn käyttöön yksittäisinä tehokkuushankkeina ja antaa alustavalintojen syntyä pala kerrallaan. Tai ne voivat päättää, että verkkojen tekoälykerros on strateginen osa omaa infrastruktuuria.
Jälkimmäinen tie on hitaampi ja vaativampi. Se edellyttää investointeja, selkeää ohjausta ja teknologisia valintoja, jotka eivät aina ole helpoimpia lyhyellä aikavälillä. Mutta jos operaattorit haluavat säilyttää riippumattomuutensa, niiden ei pidä tyytyä vain käyttämään tekoälyä. Niiden täytyy hallita sitä.
Mike Creutzer, Pohjoismaiden johtaja, Lenovo Infrastructure Solutions Group
Tekoäly-PC suorituskyky ei riipu vain prosessorista, grafiikkapiiristä tai NPU-kiihdyttimestä. Kun paikalliset kielimallit ja tekoälyagentit kasvavat, pullonkaulaksi voi nousta myös tallennus. Silicon Motion vastaa tähän uudella SM2524XT-ohjainpiirillä, joka on suunnattu PCIe Gen5 -SSD-levyihin.
Tekoäly, kehittyneet yhteydet ja tietoturva muuttavat sulautettujen järjestelmien arkkitehtuureja. Laskentateho kasvaa nopeasti samaan aikaan, kun laitteiden fyysinen koko pienenee. Tietoturva, datan hallinta ja uudet säädökset lisäävät vaatimuksia niin yhteyksille kuin suunnittelullekin. Samalla laitevalmistajat pyrkivät nopeuttamaan tuotekehitys- ja testaussyklejään.