
Taoglas on laajentanut sulautettujen antennien valikoimaansa tuomalla markkinoille uusia LTCC-pohjaisia (Low Temperature Co-fired Ceramic) siruantennimalleja, jotka on optimoitu eri radiotekniikoille mutta nimenomaan moniradiolaitteisiin. Uudet ILA.257-, ILA.68- ja ILA.89-antennit on suunniteltu Wi-Fi 6/7-, UWB- ja ISM/LPWAN-yhteyksiin tilanteissa, joissa tilaa on vähän ja useat radiot toimivat samassa laitteessa.
Uutuuden ydin ei ole yksi yleisantenniratkaisu, vaan se, että eri radioille on tarjolla erittäin pienikokoiset keraamiset siruantennit, jotka voidaan integroida rinnakkain samaan piirilevyyn ilman suuria suoja-alueita tai hankalaa viritystä. Tämä vastaa suoraan IoT-, puettavien ja teollisten laitteiden kasvavaan tarpeeseen yhdistää Wi-Fi, paikannus ja pienitehoinen pitkän kantaman radioliikenne yhteen laitteeseen.
Wi-Fi 6E- ja Wi-Fi 7 -laitteille suunnattu ILA.257 tukee kolmea taajuusaluetta (2,4, 5,8 ja 7,125 GHz) yhdessä LTCC-sirussa. Erityisesti 7 GHz -alue on osoittautunut haasteelliseksi pienille siruantennille, ja Taoglas korostaa ratkaisunsa säilyttävän hyvän hyötysuhteen ja toistettavuuden myös korkeilla taajuuksilla. Antenni on fyysisesti hyvin pieni, mikä helpottaa sen sijoittamista tiiviisiin laiterakenteisiin.
UWB-käyttöön tarkoitettu ILA.68 kattaa laajan 6–8,5 GHz taajuusalueen ja on suunniteltu tarjoamaan vakaa suuntakuvio ja ennustettava toiminta sarjatuotannossa. Tällaiset ominaisuudet ovat kriittisiä esimerkiksi tarkassa sisäpaikannuksessa, digitaalisissa avaimissa ja lyhyen kantaman tutkissa, joissa pienetkin vaihtelut antennikäyttäytymisessä heikentävät järjestelmän suorituskykyä.
ISM-taajuusalueelle suunnattu ILA.89 puolestaan tukee sekä Euroopan 868 MHz että Yhdysvaltojen 915 MHz taajuuksia. Se on tarkoitettu erityisesti LPWAN- ja LoRa-ratkaisuihin pienissä, paristokäyttöisissä IoT-laitteissa, joissa antennin koko ja hyötysuhde vaikuttavat suoraan laitteen kantamaan ja käyttöikään.
Kaikki uudet antennit on toteutettu LTCC-tekniikalla, joka tarjoaa hyvän mekaanisen kestävyyden, tasalaatuisen RF-käyttäytymisen ja soveltuvuuden automatisoituun SMT-kokoonpanoon. Taoglasin mukaan tavoitteena on helpottaa suunnittelijoiden työtä tilanteessa, jossa laitteiden koko pienenee, mutta radioliikenteen määrä ja monipuolisuus kasvavat.





















