Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön.
Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä. - Tällä hetkellä näitä virheitä luetaan kvanttiprosessorista niin, että tieto tuodaan kaapeleita pitkin millikelvinin eli -273 asteen lämpötilasta huoneenlämpöön tavallisen tietokoneen prosessoitavaksi, Möttönen kertoo.
Kun tavanomainen tietokone keksii, minkälaisesta virheestä on kyse, se lähettää ohjauspulssin kvanttiprosessorille takaisin superkylmään samanlaisia kaapeleita pitkin. Koko prosessi on aivan liian hidas, ja sinä aikana kubitteihin ehtii tulla lisää virheitä. Prosessissa tarvitaan erikoisia komponentteja, ja se on myös hyvin tehotonta ja kallista.
- Pidemmällä aikavälillä ajatuksemme on rakentaa itsenäisesti toimiva kvanttiprosessori, mutta kolmen vuoden aikana emme varmastikaan pääse vielä tähän tavoitteeseen. Ala on vielä lapsenkengissä, eikä takaisinkytkentöjä ole aiemmin tehty näin matalissa lämpötiloissa, Möttönen pohtii.
Aluksi Möttösen tiimin tavoitteena on rakentaa erillisiä komponentteja, ja saada vähintään kaksi tällaistä erillista laitetta—esimerkiksi pulssilähde ja kubitin tilaa lukeva bolometri—toimimaan yhdessä kubitin kanssa matalissa lämpötiloissa.
Kylmässä toimivan bolometrin osalta Möttösen ryhmä on jo päässyt aika pitkälle, mutta he haluavat edelleen parantaa sen lukutarkkuutta.
- Kun lukupiiri on ihan vieressä, saadaan kubitit stabiloitua eli korjattua nopeasti. Pulssi ei koskaan näkisi huoneenlämpötilaa, ja se olisi siten näkymätön superpakastimen eli kryostaatin ulkopuolella.”
Möttösen mukaan tutkimusryhmä ei pyrki kilpailemaan yritysten kanssa. - Haluamme osoittaa, että pystymme rakentamaan pienikokoisen itsenäisen kvanttiprosessorin, joka sitten suuremmassa mittakaavassa pystyisi korjaamaan näitä kvanttivirheitä.
Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi Möttösen ryhmälle 1,5 miljoonan euron apurahan. Tutkimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa kokonaisuudessaan matalassa lämpötilassa toimiva pieni kvanttitietokone, jonka energian kulutus on nykykoneita paljon alhaisempi. Haastetta ratkaisemaan palkataan noin viisi uutta tutkijaa Aaltoon. Tutkimus tehdään Suomen kansallista OtaNano-tutkimusinfrastruktuuria hyödyntäen. Myös VTT on mukana hankkeessa vastaamalla laitteiden valmistuksesta.
Kuva: Aleksandr Käkinen, Aalto-yliopisto
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
