Yhtenäispatentilla on toinen puolensa. Sen myötä on kasvanut yritysten riski syyllistyä tahattomiin patenttiloukkauksiin, myös niiden, jotka toimivat ainoastaan Suomen markkinoilla.
Ennen yhtenäispatenttijärjestelmää voimassa oli noin 50 000 patenttia ja määrä myös pysyi varsin vakaana. Helmikuun lopussa 100 000 voimassa olevan patentin rajan ylitti ensimmäisenä VTT:n patentti numero 131339.
VTT:n IPR-päällikkö Pauli Laitinen korostaa patentoinnin tärkeyttä innovaatioihin perustuvassa liiketoiminnassa. - Patenttisuoja on teknologiayritykselle tukeva perusta, jolla keksinnöistä saadaan yritystoiminnan strateginen kilpailuetu kilpailijoihin nähden.
Patentinhaltijalla on yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen. Tämä tarkoittaa, että ilman haltijan lupaa ei saa esimerkiksi valmistaa, käyttää, myydä, markkinoida, maahantuoda tai pitää hallussa patentoitua tuotetta tai menetelmää. Jos yrityksesi liiketoiminta loukkaa toisen patenttia, seurauksena voi olla toiminnan keskeyttäminen sekä merkittäviä taloudellisia ja mainehaittoja.
Loukkausasioissa kannattaa ottaa avuksi patenttiasiamies tai IPR-asioita tunteva asianajaja. Suomessa voimassa olevia patentteja voi seurata PRH:n tietopalvelun ja Euroopan patenttiviraston (EPO) rekisterin avulla.
Yhtenäispatentti tarjoaa vaihtoehdon perinteisen eurooppapatentin rinnalle keksintöjen suojaamiseen Euroopassa. Perinteinen eurooppapatentti on erikseen saatettava voimaan halutuissa Euroopan patenttisopimuksen (EPC) allekirjoittaneissa valtioissa. Yhtenäispatentti sen sijaan tulee kerralla voimaan kaikissa uudessa patenttijärjestelmässä mukana olevissa EU-maissa.
EPO eli Euroopan patenttivirasto myöntää eurooppapatentit ja rekisteröi yhtenäispatentit. Yhtenäispatenttijärjestelmässä on 1.9.2024 alkaen mukana 18 EU-maata: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Latvia, Liettua, Luxemburg, Italia, Itävalta, Malta, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Suomi, Slovenia, Tanska ja Viro.