Suomessa 77 prosenttia tietotyöntekijöistä kertoo käyttävänsä tekoälyä työssään. Ruotsissa vastaava osuus on 59 prosenttia. Myös käyttötiheydessä Suomi on edellä. Yli puolet suomalaisista hyödyntää tekoälyä viikoittain, kun Ruotsissa viikoittaisia käyttäjiä on alle 40 prosenttia.
Molemmissa maissa tekoälyn käyttöönotto on kuitenkin tapahtunut pitkälti työntekijöiden omasta aloitteesta. Työnantajien tarjoama koulutus ja ohjeistus laahaavat perässä. Ruotsissa peräti 77 prosenttia vastaajista kertoo, ettei ole saanut työnantajaltaan minkäänlaista tukea tekoälyn käyttöön. Suomessa vastaava osuus on hieman pienempi, mutta silti korkea, 69 prosenttia.
Hyödyt tunnistetaan laajasti molemmin puolin Pohjanlahtea. Suomessa 73 prosenttia vastaajista kokee tekoälyn tehostavan työtä ja 61 prosenttia arvioi sen parantavan työn laatua. Ruotsissa luvut ovat hieman alemmat, mutta samansuuntaiset. Työntekijät haluaisivat hyödyntää tekoälyä nykyistä enemmän, jos pelisäännöt ja käytettävät työkalut olisivat selkeämmät.
Huoli tekoälyn riskeistä on Suomessa Ruotsia suurempi. Suomalaisista vastaajista 84 prosenttia on huolissaan tekoälyn tuottaman tiedon luotettavuudesta ja 81 prosenttia tietoturvasta. Ruotsissa epäluottamus vastauksiin koskee 68 prosenttia ja tietoturvariskit huolestuttavat 74 prosenttia vastaajista. Molemmissa maissa tekoälyn käyttö yleistyy nopeammin kuin sitä koskevat käytännöt ja ohjeistukset.
HP Suomen maajohtaja Vesa Jukonen korostaa, että pelkkä edelläkävijyys ei riitä. Ilman johdon tukea ja koulutusta tekoälyn hyödyt jäävät vajaiksi. Hänen mukaansa selkeä ohjeistus ja osaamisen kehittäminen parantavat sekä tuottavuutta että työn mielekkyyttä.
Tutkimus perustuu HP:n tilaamiin kyselyihin Suomessa ja Ruotsissa. Suomen aineiston keräsi Verian syyskuussa 2025 ja siihen vastasi 1024 tietotyöntekijää. Ruotsin vertailuaineisto perustuu Norstatin keväällä 2025 toteuttamaan tutkimukseen, jossa oli mukana 1048 toimistotyöntekijää.
Generatiivinen tekoäly on muuttanut tietojenkalastelun luonteen. Check Point Researchin mukaan hyökkäykset eivät enää rajoitu sähköposteihin, vaan voivat tapahtua reaaliaikaisina videopuheluina, joissa huijari esiintyy deepfake-teknologian avulla yrityksen johtajana. Joissakin tapauksissa tällaiset huijaukset ovat johtaneet kymmenien miljoonien dollarien tilisiirtoihin.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.