Tekoälyagentit kuten OpenClaw ovat alkaneet levitä aluksi yksittäisten kehittäjien, analyytikkojen ja muiden ammattilaisten arkikäyttöön. Kun agentit pääsevät käsiksi yrityksen sähköposteihin, jaettuihin asemien tiedostoihin tai kehitysympäristöihin, ne eivät ole enää vain henkilökohtaisia kokeiluja, vaan osa organisaation hyökkäyspintaa.
Check Pointin mukaan tämä muutos on merkittävä siksi, että työntekijöiden käyttöön ottamat agentit voivat toimia täysin omilla valtuuksillaan. Perinteinen tarkastelu eli se, mitä tekoäly ”sanoo”, ei enää riitä. Varjossa toimivat tekoälyagentit voivat suorittaa komentoja, siirtää tietoa, asentaa lisäosia ja avata uusia pääsypolkuja ilman näkyvyyttä tai valvontaa.
Analyysin mukaan agentit voivat lisätä hyökkäyksen “räjähdysherkkyyttä”. Tällä Check Point tarkoittaa, että normaalina työnä vaikuttavat toiminnot saavat aikaan laajoja oikeuksia ja nopeita toimintoja. Perinteiset riskinhallintakeinot eivät yksin suojaa, jos agentti itsessään on integroitu syvälle yrityksen järjestelmiin.
Check Point korostaa, että organisaatioiden on tehtävä näkyväksi, mitä agentteja työntekijät käyttävät, mihin oikeuksiin ne pääsevät ja mitä ne todella tekevät. Huolellinen käyttöoikeuksien hallinta, vähimmän oikeuden periaatteen soveltaminen ja kolmannen osapuolen laajennusten riskien rajaaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä.
Riskit eivät synny vain ilmeisistä haavoittuvuuksista. Tavalliset työvälineet kuten dokumentit, linkit ja datatiedostot voivat ohjata agentin toimintaa ja johtaa ei-toivottuihin seurauksiin ilman, että käyttäjä itse huomaa niiden vaikutusta.
Check Point muistuttaa, että tekoälyn agenttien käyttö yleistyy työn arjessa, haluttiin sitä tai ei. Turvallisuusjohtajien haasteena on rakentaa hallinta- ja valvontakerrokset nyt, ennen kuin ensimmäinen merkittävä tietoturvaloukkaus paljastaa aukot organisaation puolustuslinjassa.
ETN:n digitaalinen aikakauslehti ETNdigi 1/2026 on julkaistu. Uusi numero kokoaa yhteen elektroniikka-alan keskeisiä teknologiateemoja kvanttilaskennasta ja tekoälystä energiatehokkaaseen tehoelektroniikkaan, IoT-järjestelmiin ja ajoneuvojen latausinfrastruktuuriin.
Nokian toimitusjohtaja Justin Hotard arvioi yhtiön Yhdysvaltain arvopaperimarkkinavalvoja SEC:lle toimittamassa Form 20-F 2025 -vuosiraportissa, että mobiiliverkkomarkkina ei ole lähivuosina varsinainen kasvuala. Hänen mukaansa markkinan odotetaan pysyvän lähinnä vakaana samalla kun Nokia keskittyy parantamaan liiketoiminnan kannattavuutta.
Lääkintälaitteiden internet (IoMT) yhdistää diagnostiikan, puettavat anturit ja sairaalalaitteet pilvipohjaisiin järjestelmiin. Etävalvonta, reaaliaikainen data ja koneoppiminen lupaavat parempaa hoidon laatua ja kustannussäästöjä, mutta samalla ratkaistavaksi jäävät yhteentoimivuus, sääntely ja tietoturva.