- Myymme laitteita, jotka tuottavat valtavan määrän dataa, mutta emme ole kovin hyviä hyödyntämään sitä, sanoo Schneider Electricin Suomen ja Baltian maajohtaja Jani Vahvanen. Hänen mukaansa energiatehokkuuden suurin este ei ole teknologia vaan datan siiloutuminen ja puutteellinen käyttö.
Rakennusten, teollisuuden ja datakeskusten energiatehokkuutta voitaisiin parantaa merkittävästi jo nykyisellä teknologialla. Automaatio, ohjelmistot ja energianhallintaratkaisut ovat pitkälti olemassa, mutta kokonaisuus ei toimi, koska data jää eri järjestelmiin eikä sitä hyödynnetä päätöksenteossa.
Eilen uusilla SähköElectricity-messuilla puhuneen Vahvasen mukaan ongelma ei ole myöskään sähkön riittävyys ainakaan lyhyellä aikavälillä, vaikka datakeskusten kasvu herättää huolta. Suuret investoinnit etenevät vaiheittain ja perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Markkinatalous ohjaa investointeja sinne, missä kysyntää syntyy.
Pidemmällä aikavälillä lisäkapasiteettia kuitenkin tarvitaan. Keskusteluissa nousee esiin Olkiluoto 3:n kokoluokkaa vastaava uusi tuotanto, mutta nopeita päätöksiä ei ole näköpiirissä. Ratkaisuksi Vahvanen näkee hajautetumman energiantuotannon, jossa yhdistyvät uusiutuvat energialähteet ja mahdollisesti pienydinvoima.
Samaan aikaan energiajärjestelmä muuttuu kaksisuuntaiseksi. Kuluttajista on tulossa tuottajia, kun kiinteistöihin asennetaan aurinkovoimaa, lämpökaivoja ja energiavarastoja. Esimerkiksi kauppakeskukset voivat jo nyt tuottaa, varastoida ja myydä energiaa joustomarkkinoille.
Datakeskuksissa energiatehokkuuden parantamiseen on olemassa konkreettisia keinoja. Vahvasen mukaan jopa 92 prosenttia keskusten energiasta kuluu IT-kuormaan, kun jäähdytyksen osuus on noin viisi prosenttia ja sähkönjakelun noin neljä prosenttia. Uudet ratkaisut, kuten suorapiirinen nestejäähdytys, voivat leikata energiankulutusta 30–60 prosenttia ja samalla pienentää operointikustannuksia merkittävästi.
Suurin haaste liittyy kuitenkin edelleen kokonaisuuden hallintaan. Rakennus- ja infrastruktuurihankkeet pilkotaan useisiin urakoihin, joissa optimoidaan yksittäisiä osa-alueita eikä koko järjestelmää. Investointipäätöksissä korostuu alkuvaiheen kustannus, vaikka todelliset säästöt syntyvät vasta vuosien käytön aikana.
Myös kotitalouksissa energiatehokkuudessa on paljon parannettavaa. Suomessa jopa 61 prosenttia energiasta kuluu lämmitykseen ja 16 prosenttia käyttöveden lämmitykseen. Älykkäillä ohjausjärjestelmillä kulutusta voitaisiin tasata ja optimoida, mutta tämä edellyttää, että laitteiden tuottamaa dataa hyödynnetään aktiivisesti.
Vahvasen mukaan vastuu datan käytöstä on viime kädessä omistajalla, oli kyse sitten kotitaloudesta, kiinteistöstä tai datakeskuksesta. Nykyisin data jää usein hyödyntämättä, koska järjestelmät eivät keskustele keskenään tai kokonaisuutta ei ole suunniteltu datalähtöisesti.
Valtiolla voi kuitenkin olla rooli muutoksen vauhdittajana. Vahvanen viittaa 1970-luvun öljykriisiin, jolloin energiatehokkuutta parannettiin nopeasti sääntelyn avulla. Samankaltaisia ohjauskeinoja voitaisiin hänen mukaansa käyttää myös nyt, jotta energiajärjestelmän potentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön.
Nykyaikaisen avaruus- ja sotilaselektroniikan suunnittelijoita pyydetään luomaan yhä parempaa suorituskykyä yhä pienemmässä mekaanisessa koossa. Tämä onnistuu parhaiten pinoamalla elektroniikkaa kolmiulotteisesti. Fyysisten rakennevaatimusten lisäksi datansiirtonopeudet kasvavat jatkuvasti ja signaalien eheyden marginaalit kutistuvat.
Analogipiirien markkina käy nyt kuumana. Hinnat nousevat ja toimitusajat venyvät. Yhdysvaltalainen Silanna Semiconductor yrittää kääntää asetelman päälaelleen lupaamalla jotain poikkeuksellista. Yhtiö tarjoaa kahden vuoden hintalukon kaikille suorituskykyisille AD-muuntimilleen.
