Yhdysvalloissa on tehty juridinen päätös, jolla saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia kaikkeen tekoälyn hyödyntämiseen. Perjantaina alueoikeuden tuomari Beryl A. Howell päätti, ettei tekoälyn generoimaa taidetta voi suojata tekijänoikeudella. Howellin mukaan ihminen on aina keskeinen osa tekijänoikeusvaatimusta.
Stephen Thaler -niminen taitelija halusi saada itse kehittämällään Creativity Machine -algoritmilla luodulle teokselle tekijänoikeuden, joka estäisi teoksen kopioimista tai käyttöä. Vastaajana oli USA:n tekijänoikeusviranomainen eli US Copyright Office.
Thalerin mukaan teos ”A Recent Entrance to Paradise” (kuvassa, mukana oikeuden päätöksessä) on tietokoneohjelman luoma, ja sen tekijänoikeus kuuluu ohjelman kehittäjälle eli hänelle. Viraston mukaan teokselta puuttui inhimillinen tekijä, joten se ei voi saada tekijänoikeussuojaa. Tuomari päätyi samaan omassa arviossaan. Thaler perusteli vaatimustaan sillä, että teos on itsenäinen ja oikeudet siihen kuuluvat hänelle tietokoneen omistajana.
Tekoälytaide on tietenkin mielenkiintoista jo sinällään, mutta Howellin päätöksellä voi olla paljon laajempia vaikutuksia. Jo nyt oikeuteen on joutunut tapauksia, joissa Microsoftin ja OpenAI:n katsotaan rikkoneen tekijänoikeuksia datana käytöstä esimerkiksi ChatGPT:n takana olevien LLM-mallien kouluttamiseen.
Entäpä tekoälyn generoima koodi ylipäätään? Jos tekijänoikeus vaatii inhimillisen tekijän (human authorship), voiko AI-generoidulla koodillakaan olla sitä? Tuleeko koodeista vapaata riistaa?
Oikeusasteissa joudutaan pian pohtimaan sitä, mikä pitää olla inhimillisen tekijän rooli tai osuus, jotta vaatimus tekijänoikeuteen syntyy. Jos esimerkiksi GPT-4:n koulutukseen käytetty 45 gigatavun datamäärä pitäisi käydä läpi sen suhteen, kenen koodista kulloinkin on kyse, ollaan mahdottomassa tilanteessa. Entäpä sitten, kun vaikkapa etälääketieteen tohtorit muuttuvat AI-pohjaisiksi? Voiko joku kieltää koodinsa tai tutkimuksensa käytön osana tällaista robottia?
Selvää on, että moni asia on nyt muuttumassa. Siihen tuomari Howellin viittasi perusteluissaan, kun hän sanoi, että tekijänoikeudessa ja omistajuudessa ollaan siirtymässä uuteen aikakauteen. Haasteita tuo sekin, ettei vanha lainsäädäntö tunne tekoälyä toimijana eikä mitään ennakkotapauksia ole olemassa. Tälläkin sivulla on koodissa osia, joita ChatGPT on parannellut. Pitäisikö olla huolissaan?
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
