Suomessa sähköauto yleistyy, mutta se tekee sen varovasti ja viiveellä. Sama kuvio toistuu tilasto toisensa jälkeen. Suunta on oikea, mutta vauhti jää jälkeen muista Pohjoismaista. Kyse ei ole tekniikasta, eikä latausinfrastruktuurista. Ne eivät enää ole este.
Suomen latausverkko on eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Pikalataus kattaa päätieverkon, ja arkilataus onnistuu yhä useammin kotona tai työpaikalla. Sähköauto toimii. Silti moni suomalainen epäröi.
Kun katse käännetään Ruotsiin, ero konkretisoituu nopeasti. Vuonna 2025 Ruotsin myydyimpiä täyssähköautoja olivat Volvo EX40 ja Volkswagen ID.7, molemmat lähes 9 000 ensirekisteröinnin tasolla. Tesla Model Y, Kia EV3, Volvo EX30 ja Polestar 4 seurasivat perässä tuhansien kappaleiden volyymeilla. Kyse ei ole halvoista kaupunkiautoista, vaan keskiluokan ja premium-segmentin malleista, joiden hinnat asettuvat selvästi Suomen keskimääräistä sähköauto-ostosta korkeammalle.
Ruotsalaiset eivät osta kalliimpia sähköautoja siksi, että he pitäisivät niistä enemmän. He ostavat niitä, koska järjestelmä tekee siitä taloudellisesti järkevää. Ruotsissa ei ole autoveroa. Autoa ei rangaista ostohetkellä, vaan käyttövoima ohjaa kustannuksia ajan mittaan. Täyssähköauto on helppo ostaa, ja polttomoottoriauto kallis omistaa.
Suomessa asetelma on päinvastainen. Autovero nostaa hankintahinnan heti. Sähköauto on yksityisostajalle usein selvästi kalliimpi alkuinvestointi, vaikka käyttökustannukset olisivat pienemmät. Tämä ohjaa ostamaan edullisemman mallin tai lykkäämään hankintaa kokonaan. Lopputuloksena markkina jää hintaherkkään alapäähän.
Ero näkyy myös mallivalinnoissa. Ruotsissa sähköauto on täysiverinen perhe- tai edustusauto. Suomessa sähköauto on yhä usein kompromissi: pienempi, edullisempi, varovaisempi valinta. Kyse ei ole kuluttajan luonteesta, vaan rakenteesta, joka ohjaa päätöstä.
Yritysautot vahvistavat eroa. Ruotsissa sähköinen työsuhdeauto on ollut verotuksellisesti ylivoimainen valinta, ja se näkyy suoraan tilastoissa. Yritysautoista syntyy nopeasti käytettyjen sähköautojen markkina, joka laskee kynnystä myös yksityisostajille. Suomessa tämä virta on selvästi heikompi, ja käytettyjen sähköautojen tarjonta pysyy rajallisena.
Suomen jälkeenjäänti ei siis johdu siitä, että suomalaiset eivät haluaisi sähköautoja tai etteivät ne sopisi pitkille etäisyyksille. Se johtuu siitä, että järjestelmä tekee muutoksesta kalliin ja varovaisen. Ruotsissa sähköauto on oletus, Suomessa se on yhä harkinnanvarainen investointi.
Kysymys ei enää ole siitä, siirrytäänkö sähköön. Kysymys on siitä, hyväksytäänkö se, että verotuksen ja ohjauskeinojen vuoksi Suomi katsoo vierestä, kun naapurissa sähköauto on jo arkipäivää.
Suuren nopeuden Ethernet-muuntajien tulee täyttää nykyaikaisille, tehokkaille verkkolaitteille asetetut vaatimukset. Niiden tehtävänä on turvata luotettava ja varma datansiirto, optimoida signaalin laatu ja tehostaa verkon yleistä suorituskykyä ja kapasiteetin hyödyntämistä.