USB Implementers Forum kertoi joulukuun alussa, että ensi vuonna käyttöön tulee uusi C-tyypin pienikokoinen USB-liitin. Hienoa. Jälleen yksi ratkaisu ongelmaan, jota ei ole.
Fyysisesti uusi liitin eroaa vanhasta, joten taaksepäin yhteensopivuus lentää samalla ulos ikkunasta. Miten käy EU-laturistandardin, eikös se perustunut mikro-USB:een? Joudutaanko standardi nyt viilaamaan uusiksi?
Suurin mullistus uudessa C-liittimessä on se, että se voidaan iskeä vastakappaleeseen kummin päin tahansa. Ihmisiltä siis poistetaan se joskus jopa 3 sekuntia vienyt vaiva, kun USB-piuhaa on yrittänyt liittää laitteisiin väärin päin.
Jos olisi taipuvainen kyynisyyteen, ajattelisi että USB Forumin ainoa tavoite uudella liittimellä on säilyttää markkinoita tilanteessa, jossa USB-liitäntöjen määrän kasvu uhkaa kutistua. Näin ei varmaan ole, vaikka foorumin jäsenistössä liitinvalmistajat pitävätkin isoa meteliä.
On totta, että välillä nykyisten liittimien liittäminen nostattaa ärräpäitä. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tullut tietoon, että yksikään älypuhelin olisi jäänyt ongelman takia lataamatta. Tai tiedosto ikuisiksi ajoiksi jumiin muistitikulle.
Jos halutaan kehittää USB:tä, kehitetään tapa liittää laitteet automaattisesti toisiinsa langattomasti. Ai niin, mutta sellainenhan on jo Wireless USB:n muodossa. Mutta ei USB Forum ole sitäkään kovin äänekkäästi ajanut, idea kun ei ole kaikkien järjestön jäsenien mieleen.
Siispä ajaudumme jälleen uuteen liitinralliin. Jossa ovat mukana kaikki laitevalmistajat. Paitsi tietysti Apple, joka kehittää aina omat virityksensä kaikkeen.
Tässähän on paljon järkeä, kuten aina.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
