VTT ja Rolls-Royce ovat suunnitelleet, minkälaisin keinoin hinaajien, konttialusten ja öljynporauslauttojen huoltoalusten komentosilloilla toimitaan vuonna 2025. Ratkaisumallit perustuvat Rolls-Roycen suunnittelukokemukseen ja alusten komentosiltahenkilöstön asiantuntemukseen.
Merenkulun tulevaisuuden innovaatioiden suunnittelussa VTT:n tutkijat yhteistyössä Rolls-Roycen kanssa yhdistivät työntekijöiden toiminnan tutkimuksen, tulevaisuustutkimuksen sekä käyttökokemussuunnittelun menetelmiä. Työntekijät, kuten laivojen kapteenit ja perämiehet, olivat mukana arvioimassa turvallisuuteen, energiansäästöön ja toiminnallisuuteen vaikuttavia ideoita.
Visiosta on toteutettu näyttävä animaatio, joka löytyy Youtubesta. Suuri osa videoilla esitetyistä epätavallisistakin teknisistä ratkaisuista on toteutettavissa jo olemassa olevilla teknologioilla.
Tulevaisuuden komentosillalla älykkäät työpisteet säätävät itsensä sen mukaan, kuka istahtaa työpisteeseen. Komentosillan ikkunaan heijastuu navigointitietojen lisäksi näkymät esimerkiksi oman ja muiden alusten reiteistä. Lisätyn todellisuuden tekniikan avulla ikkunaan voi saada tietoja ympäristössä näkyvien kohteiden yhteyteen. Jääanalysaattori kertoo, pääseekö laivan edessä olevan jäämassan läpi turvallisesti ja taloudellisesti.
Tulevaisuudessa on edelleen myös tärkeää, että laivan ohjaajalla on katse jatkuvasti ulos: esimerkiksi lämpökameran kuva näkyy pimeällä suoraan ikkunassa kohteiden päällä, joten ohjaaja voi seurata samanaikaisesti myös todellista näkymää.
Konttialuksen liikennöinti etäohjattuna on teknisesti jo hyvin pitkälti mahdollista. Ajatus täysin miehittämättömästä laivasta edellyttää kuitenkin laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää. Etäohjaus voidaan jo nyt toteuttaa niin, että tietyt toiminnot ohjataan joko laivan komentosillalta tai vaihtoehtoisesti maista käsin. Tällä tavalla voidaan lisätä merenkulun turvallisuutta, keventää työtehtäviä ja parantaa varustamojen kustannustehokkuutta.
Komentosiltaprojekti toteutettiin metallituote- ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymän eli FIMECCin UXUS -ohjelmassa (User experience and usability in complex systems) vuosina 2012−2013. Projektin pääosapuolet olivat Rolls-Royce Marine, VTT ja Aalto-yliopisto. 3D-animaatiovideot toteutti Iron Sky -elokuvan erikoistehosteista tunnettu TrollVFX.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
