Käynnissä olevassa Applen ja Samsungin välisessä patenttioikeudenkäynnissä on tullut esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yksi niistä on, ettei Androidin alun perin pitänyt tukea kosketusnäyttöjä.
San Josen oikeudessa käydään nyt kiistaa erityisesti lukitusnäytön avaamisesta liu´uttamalla. Applen mukaan Samsung kopioi tämän toiminnallisuuden suoraan sen iPhone-puhelimista. Korvaukseksi Apple vaatii 2,2 miljardia dollaria ja Samsungin laitteiden myynnin kieltämistä.
Yleensä nämä kiistat päätyvät rahalla sopimiseen ja tekniikoiden ristiinlisensointiin, mutta Steve Jobsin aikanaan julistamassa "pyhässä sodassa" sopuun mennään kyllä pisimmän kaavan kautta. Tämä junnaaminen hyödyttää ainoastaan lakimiehiä.
Yhtä kaikki, perjantaina Androidin suunnittelusta vastaava johtaja Hiroshi Lockheimer kertoi, että alkuvaiheessa Androidin parissa työskenteli vain 20-30 kehittäjää. Ja oletuksena käyttöjärjestelmää piti ohjata fyysisillä näppäimillä.
Google tietenkin muutti mielensä aika pian ja kosketuksesta tuli välttämätön ominaisuus Androidia. Tässä muutoksessa iPhonen menestyksessä oli varmasti oma osansa. Ilman kosketusta mobiililaitteissa ei vain voin pärjätä. Asiaa voi kysyä vaikka Nokialta.
Autoteollisuus on siirtymässä yhä monimutkaisempiin ohjelmistopohjaisiin järjestelmiin, joissa virheetön ohjelmisto on elintärkeää turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiseksi. Ohjelmiston laatu ja luotettavuus eivät ole enää vain valinnaisia ominaisuuksia, vaan kriittisiä vaatimuksia erityisesti autonomisessa ajamisessa, kehittyneissä kuljettajaa avustavissa järjestelmissä (ADAS) ja yhdistetyissä ajoneuvojärjestelmissä.
Kestävä digitaalinen infrastruktuuri on kriittinen, jotta tietoliikenneverkot voidaan tehokkaasti valjastaa tekoälyinnovaatioiden ja pilvipohjaisten palveluiden tarpeisiin. Tekoälyyn liittyvien datarikkaiden sovellusten lisääntyvä kysyntä edellyttää tietoliikenneverkkoa, joka kykenee käsittelemään suuria tietomääriä alhaisella viiveellä, kirjoittaa Orange Businessin kumppaniratkaisuista vastaava Carl Hansson.
Euroopan unioni ottaa merkittävän askeleen avaruusteknologian kehittämisessä allekirjoittamalla sopimuksen uuden IRIS²-satelliittijärjestelmän toteuttamisesta. Tämä 290 satelliitin verkko on suunniteltu vahvistamaan Euroopan itsenäisyyttä ja turvallista yhteydenpitoa.
Jotta voidaan vastata uuden teknologian vaatimuksiin ja pitää järjestelmät toimimassa ”kellon tavoin”, on aika harkita ajoitusratkaisuja uudelleen. Tässä kaksiosaisessa "Precision Timing" -artikkelissa opit, miksi mikroelektromekaanisiin järjestelmiin eli MEMS-komponentteihin perustuvat piiajoituslaitteet päihittävät kvartsin elektroniikkasuunnittelun uudella aikakaudella. 
Matalatehoisten langattomien ratkaisujen asiantuntija Nordic Semiconductor ja eSIM-ratkaisuja kehittävä Kigen ovat julkistaneet yhteistyön, joka sujuvoittaa massiivisten IoT-verkkojen käyttöönottoa. Yhdessä he esittelevät CES 2025 -messuilla ratkaisun, joka yhdistää Nordic Semiconductorin nRF9151-moduulin ja Kigenin SGP.32 IoT eSIM-teknologian sekä laitteiden hallinta-alustan.
