Jos ennusteet pitävät kutinsa, kaupunkien yllä lentelee pian leegio drone-lennokkeja tekemässä erilaisia logistisia palveluja yrityksille. Drone-rynnäkkö vaatii ilmatilan hallintaa eli lennonjohtoa. Tätä testataan Oulussa VTT:n koordinoimassa Drolo-projektissa.
Drone-käytön tehokkaan, turvallisen ja ammattimaisen toiminnan varmistamiseksi on selätettävä useita merkittäviä haasteita. Tällaisia ovat esimerkiksi alailmatilan lennonvarmistus, lennon hallinta näköyhteyden ulkopuolella ja mahdollisuus suorittaa useita eri tehtäviä yhdellä lennolla.
Drolo-projektissa tutkitaan, kehitetään ja pilotoidaan ratkaisuja alailmatilan liikenteenhallintaan, 5G-yhteyksiin sekä painetun ja sulautetun elektroniikan hyödyntämiseen. Hankkeessa testataan älykkäitä droonipalveluita satamaan, droonien käyttöä lentoaseman lähialueella, droonisääpalvelua ja vedyn sopivuutta droonien energialähteeksi.
Drolo-hankkeessa pystyttää Suomen ensimmäisen droonien lennonjohdon testialueen Oulun seudulle. Kumppaneina projektissa on joukko alan keskeisiä kansallisia kaupallisia- ja tutkimustoimijoita. Hanke luo myös ekosysteemin, joka jatkossa synnyttää drooneihin liittyviä innovaatioita ja uutta liiketoimintaa.
Droonien ympärillä tapahtuu nyt paljon. Eurooppalainen lainsäädäntö etenee mahdollistaen uudenlaista ammattimaista käyttöä drooneille. Tulossa on U-Space järjestelmiä eli kaupunkien alailmatilan hallintaratkaisuja, joiden odotetaan olevan käytössä Euroopan laajuisesti – siis Suomessakin - alkuvuodesta 2023.
- Valitsemamme alue sopii erinomaisesti testialueeksi vaativille kokeiluille, joissa testataan tulevaisuuden miehittämättömän ilmailun ratkaisuja kaikkien kaupunkiseutujen käyttöön. Alueella on vilkas muttei kuitenkaan liian vilkas lentoasema ja lisäksi satama, saaristoa ja kaupunkiympäristöä, kertoo hanketta koordinoiva Petri Mononen VTT:ltä.
Hanke liittyy läheisesti myös kaupunkien tulevaisuuteen – kaupungeilla tulee nimittäin olemaan merkittävä rooli liikkumisen kolmannen ulottuvuuden muuttuessa arkipäiväksi. Myös testialue Oulu on hankkeessa aktiivisesti mukana ja kytkemässä syntyviä palveluja kaupunkilaisten ja yritysten tarpeisiin.
Tarjolle tulevissa laitteissa radiotekniikka tulee asteittain perustumaan nopeisiin matkapuhelinverkkopohjaisiin ratkaisuihin (5G, 6G), mikä mahdollistaa toiminnan laajemmilla alueilla ja ilman näköyhteyttä. Näköyhteyden ulkopuolella lentäminen vaatii drooneilta parempaa autonomiaa ja kehittyneempää ympäristön havainnointia.
Droonien suorituskyky kehittyy nopeasti lentoaikojen, kuormankantokyvyn sekä sateen, lumen ja pakkasenkeston osalta. Droonien radioyhteyksien, autonomian ja ilmatilanhallinnan kehittyminen mahdollistaa uusia turvallisia käyttömahdollisuuksia. Esimerkkeinä nähdään droonien laajamittainen käyttö esimerkiksi tavaralogistiikassa, maataloudessa, metsätaloudessa, satamissa, lentoasemilla, rakennusalalla, viranomaistoiminnassa sekä kunnossapito- ja tarkastustehtävissä. Tutkimustyössä drooni on erinomainen alusta kerätä monenlaista dataa keräämiseen ja droonit nähdään myös perinteisen ilmailun puolelle käyttöön tulevien digitaalisten ratkaisuiden kehittämisalustana.
Business Finlandin ja kumppaneiden yhdessä rahoittama, noin 7,5 M€ kokoinen Drolo-projekti alkoi huhtikuussa 2021 ja kestää kaksi vuotta. Mukana hankkeessa ovat VTT:n lisäksi Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Fintraffic lennonvarmistus, Nokia, Insta, TactoTek, Oulun satama, Fleetonomy ja MediaTek.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
