Suomalainen nanosatelliitti on lähettänyt maailman ensimmäiset 75 gigahertsin signaalit avaruudesta. Testin tarkoituksena on testata, miten korkean taajuuden signaali läpäisee maan ilmakehän.
W-Cube -nanosatelliitin lähettämä signaali vastaanotettiin onnistuneesti maa-asemalla Grazissa, Itävallassa. Euroopan avaruusjärjestö ESAn Suomesta tilaama satelliitti lähettää signaalin VTT:n ja saksalaisen Fraunhofer IAF:n kehittämällä radiomajakkajärjestelmällä. Satelliitin avulla mallinnetaan nyt ensimmäistä kertaa, kuinka 75 GHz:n signaali läpäisee Maan ilmakehän.
Uutta taajuusaluetta ja lisäkapasiteettia tarvitaan jo lähivuosina, kun tietoliikennesatelliitit lisääntyvät ja suuret satelliittiparvet kuten SpaceX:n Starlink aloittavat toimintansa.
- Nykyiset matalammat taajuusalueet on jaettu kapeiksi kaistoiksi, joista satelliitit ja maanpäälliset radiolinkit kilpailevat. Korkean taajuusalueen kaistaa ei ole sen sijaan vielä jaettu eri sovelluksille. Vapaa leveä kaista mahdollistaa nopean tiedonsiirron ja yhteydet esimerkiksi 5G- ja 6G-verkoissa ja syrjäisillä alueilla kuten pohjoisessa Suomessa, selvittää erikoistutkija Jussi Säily VTT:ltä.
Signaalin eteneminen ilmakehän kerrosten lävitse on tunnettava ennen kuin uutta taajuusaluetta voidaan hyödyntää. W-Cuben kaksitaajuinen radiomajakkajärjestelmä lähettää 75 GHz signaalia Maan ilmakehän läpi mittausasemille Graziin Itävaltaan sekä Espooseen. Mittausdatan avulla mallinnetaan, kuinka avaruuden ja ilmakehän sääilmiöt ja olosuhteet vaikuttavat signaalin etenemiseen ja polarisaatioon. Lisäksi W-Cube lähettää 37,5 GHz signaalia, joten mittaustietoa voidaan verrata aikaisempiin matalien taajuusalueiden malleihin. Akkutehon säästämiseksi majakkasignaalit kytketään päälle vain silloin, kun ne ovat havaittavissa mittausasemilla Euroopassa. Muulloin satelliitti lataa akkujaan aurinkopaneeleilla. Satelliitin kiertoaika Maapallon ympäri on noin 1,5 tuntia ja se on kerrallaan näkyvissä (horisontista horisonttiin) maa-asemalla noin 10 minuuttia.
W-Cube on ensimmäinen ESAn Suomesta tilaama satelliitti. Kyseessä on ESAn ARTES-projekti, jota koordinoi itävaltalainen Joanneum Research. Suomalainen Reaktor Space Lab (RSL) on kehittänyt ja valmistanut W-Cuben satelliittialustan. VTT on puolestaan suunnitellut, valmistanut ja testannut W-Cuben radiomajakkajärjestelmän saksalaisen Fraunhofer IAF:n kanssa. Satelliitin signaalia mitataan Grazin päämittausaseman lisäksi vastaavalla asemalla VTT:llä Espoossa.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
