Helvar juhlistaa tänä vuonna 100-vuotista taivaltaan panostamalla yhä enemmän innovaatioihin sekä Smart Buildings -kehitystyöhön. Yhtiö tukee rahoituksella Aalto-yliopiston älykkään talotekniikan opetusta ja tutkimustyötä. - Olen ilahtunut voidessamme tukea alan opetusta ja älyrakennuksen kokonaisuutta ymmärtävien osaajien kouluttamista ja tutkimustyötä, sanoo Helvarin toimitusjohtaja Adel Hattab.
- Helvar on älykkään valaistuksenohjauksen ja älyrakennuksia varten tuotetun analytiikan edelläkävijä. Kehitystyömme tuloksena esimerkiksi valaistussensorien tuottamaa tietoa voidaan jalostaa älyrakennusten rakennusautomaatiojärjestelmiä ja niiden sujuvaa yhteistoimintaa varten. Lopputuloksena on Helvarin Brighter Spaces -mission mukaiset erinomaisesti valaistut, älykkäät tilat, jotka tukevat ihmisten hyvinvointia, turvallisuutta ja tuottavuutta sekä rakennusten ekologisuutta ja energiansäästöjä, Hattab jatkaa.
Hänen mukaansa lahjoitus ja yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa merkitsee erityisesti juuri alan viimeisimmän tietotaidon vaihtoa sekä oman osaamisemme jakamista. - Näin tulevaisuuden osaajien koulutus kohdistuu juuri ihmiskeskeisten ja ekologisten älyrakennusten kehittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen.
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun älykkäiden rakennusten opetuksen ja tutkimuksen laajentamista varten on perustettu tohtorikoulu. Sen tavoitteena on kouluttaa uusia asiantuntijoita, jotka voivat auttaa muuttamaan alaa luomalla kattavan käsityksen alan tulevista mahdollisuuksista. Lahjoitusvaroin perustettava tohtorikoulu on alan ensimmäinen Suomessa. Älyrakennusten rooli tulee kasvamaan entisestään uusiutuvan energian ja digitalisaation synnyttämässä murroksessa.
Älyrakennusten opetus ja tutkimus keskittyvät Aalto-yliopistossa käyttäjäkeskeisyyteen, autonomisiin itseoppiviin järjestelmiin, digitalisaation tuomiin uusiin toimintatapoihin sekä integraatioihin talotekniikan, ICT-järjestelmien, energiaverkkojen sekä liikenteen välillä. Opetusalaan kuuluvassa sähkösuunnittelussa huomioidaan myös uusien teknologioiden vaikutus suunnittelijan työhön.
Keraamiset monikerroskondensaattorit joutuvat tosi koville autojen elektroniikkajärjestelmissä. Vaurioiden ehkäisemiseksi niissä on aiemmin käytetty hopeaepoksiin perustuvia pehmeitä päätyliitoksia, mutta ongelmana on silloin ollut hopean vaeltaminen. SEMCOn eli Samsung Electro-Mechanicsin kehittämä kupariepoksiin perustuva ratkaisu eliminoi sekä halkeamien/oikosulkujen syntymisen että metallin kulkeutumisen.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
