Yhä useampi kuluttaja seuraa omaa terveydentilaansa puettavilla laitteilla ja yhä useammin sovellukset voivat sisältää arkaluontoistakin dataa. Nyt näille mobiileille terveyssovelluksille on tulossa laatustandardi. Sitä kehittämässä ovat olleet myös suomalaistutkijat. Kyse on elokuussa hyväksytystä uudesta määrityksestä (ISO/TS 82304-2:2021). Standardi on suunnattu sekä terveys- ja hyvinvointisovellusten valmistajille että näitä arvioiville organisaatioille. Sovelluksia arvioidaan neljällä osa-alueella: lääketieteellinen pätevyys, yksityisyyden suoja, käytettävyys ja teknillinen laatu.
- Standardin tarkistuslistan avulla valmistaja saavuttaa tietoturvassa mobiilisovellusten perustason, ja kun tuotteessa on huomioitu kaikki laatukriteerit, se saavuttaa hyvän arvosanan, tutkimusjohtaja Alpo Värri Tampereen yliopistosta kertoo.
Tampereen yliopiston panos standardin laatimisessa on ollut vahva. Värri on johtanut eurooppalaista standardisointityöryhmää (CEN/TC251/WG II Health Informatics – Technology and Applications), jonka alaisuudessa standardi kehitettiin.
Lisäksi Värri laati standardiin muun muassa pohjaesityksen korona-altistusten seurantasovellusten tarkemmiksi ohjeiksi. Projektiryhmän työhön osallistui myös Terhi Holappa oululaisesta Usbimed Oy:stä antaen panoksensa erityisesti standardin käytettävyysosaan.
Arvioinnin perusteella sovellus saa laatuleiman. Laatuleima muistuttaa suosittua energiamerkkiä, jossa kukin kriteeri saa värikoodatun kirjaimen A:sta E:hen ja näistä johdetun kokonaisarvosanan.
Suomessa arviointeja tekeviä organisaatioita ei vielä ole. Ennen kuin Suomeen saadaan oma mobiilisovellusten arviointitaho, sovellusten valmistajat voivat käyttää esimerkiksi englantilaista ORCHA-arviointilaitosta. Kansainvälinen laatuleima auttaa valmistajia saamaan sovelluksensa terveydenhuollon toimijoiden suosittamien sovellusten listoille.
Sovellusten kirjavan tason vuoksi useissa Euroopan maissa oli ryhdytty arvioimaan niiden laatua kunkin maan oman kriteeristön pohjalta. Sovellusten valmistajille tämä teki käytännössä mahdottomasi täyttää kaikkien maiden vaatimukset. EU ryhtyi siksi rahoittamaan hanketta yhtenäisen eurooppalaisen standardin luomiseksi sovellusten arviointiin.
Alun perin eurooppalaiseksi tarkoitettu standardi on herättänyt suurta kiinnostusta muuallakin, ja standardi on laajentunut globaaliksi.
Englantilainen Pickering Interfaces esitteli Electronica-messuilla uuden sukupolven yksipaikkaisen sulautetun PXIe-ohjaimensa mallimerkinnältään 43-920-002. Uutuus on markkinoiden kompaktein ja tehokkain 3U-ohjain PXI Express -alustalle.
Barcelonalainen ignion esitteli Electronica-messuilla uutta OMNIA mXTEND -komponenttiaan, joka yhdistää kolme antennia yhteen innovatiiviseen ratkaisuun. Virtuaaliseksi antenniksi kutsuttu moduuli muuttaa piirikortin kolmen eri radion säteileväksi antenniksi.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.