Apple on esitellyt sekä uuden Macbook Pro -kannettavat että niiden moottoreina toimivat uudet M1-prosessorit. Suorittimissa on tehty merkittävä hyppäys eteenpäin sekä tehossa että energiatehokkuudessa. Samalla Intel jää suorituskyvyssä kauaksi Applen taakse.
Uutuudet ovat 33,7 miljardin transistorin M1 Pro (kuvassa) sekä 57 miljardin transistorin M1 Max, joka on samalla ylivoimaisesti Applen suurin koskaan suunnittelema prosessori. Pro-mallin 10-ytiminen CPU on 70 prosenttia tehokkaampi kuin edeltäjänsä M1. Samalla tehonkulutuksella suorituskyky on 1,7-kertainen.
M1 Pron 16-ytiminen grafiikkaprosessori on kaksi kertaa nopeampi kuin M1-prosessorin grafiikkasuoritin ja seitsemän kertaa nopeampi kuin uusimman 8-ytimisen Intel-prosessorin integroitu grafiikkaprosessori. Suorittimen käytössä on jopa 32 gigatavua yhdistettyä muistia, josta prosessoreille siirtyy dataa 200 gigatavun sekuntinopeudella.
Jättimäisellä M1 Max -piirillä on 32 laskentaydintä, joten se on neljä kertaa M1-piiriä nopeampi. Maxin grafiikkateho yltää tehokkaimpien erillisillä grafiikkakorteilla varustettujen tehotyöasemien tasolle, vaikka tehonkulutus on 40 prosenttia pienempi. Muistiväylän kaista on 400 gigatavua sekunnissa eli 6-kertainen alkuperäiseen M1-piiriin verrattuna.
Max-piirin suorituskyvystä kertoo paljon se, että ensimmäisten analyysien mukaan juuri kukaan ei tule tarvitsemaan M1 Max -piirin suorituskykyä. M1 Pro sen sijaan nostaa Macbookkien suorituskykyä niin korkealle, että moni valinnee siihen pohjautuvat mallit kovasta hinnasta huolimatta.
Intelin kannalta Apple saavuttavat suorituskykylukemat ovat tavallaan musertavia. Ne myös osoittavat, kuinka tärkeää laitteiston ja ohjelmiston yhteissuunnittelu on ja miten kovia tuloksia sillä voidaan saavuttaa. Kuluttajien kannalta ikävää on, että kovin harvalla yrityksellä on mahdollisuuksia räätälöidä Arm-arkkitehtuuri niin suorituskykyiseksi yhdistelmäksi, mihin Apple on uusilla suorittimillaan yltänyt.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.