Monen mielessä 3D-tulostus tarkoittaa muoviosien tulostusta hitaasti, yksi kerros kerrallaan. Tekniikka mahdollistaa kuitenkin paljon muutakin. Tämän todistaa Oulun yliopistoon hankittu monimateriaalitulostin, joka laajentaa painettavan elektroniikan mahdollisuuksia.
Digitaalinen valmistus on jo muuttanut perinteistä tapaa valmistaa tuotteita. Keskeistä on 3D-tulostuksen yleistyminen. Siinä keskitytään toistaiseksi pääosin passiivisten muovi- ja metallirakenteiden valmistamiseen. Uudet materiaalit ja valmistustekniikat tarjoavat kuitenkin mahdollisuuden toteuttaa täysin uudenlaisia toiminnallisia tuotteita kuten sensoreita, optisia elementtejä tai jopa kudosmalleja.
Oulun yliopiston NOVIDAM-tutkimushankkeessa on yhdistynyt poikkitieteellistä osaamista materiaali- ja valmistustekniikasta. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut kehittää 3D-valmistustekniikkaa uusille materiaaleille ja komponenteille elektroniikan, optiikan ja lääketieteen sovelluksiin. Kolmen vuoden tutkimus- ja kehitystyön päätteeksi on tutkijoiden käyttöön saatu monimateriaalitulostin Neotech AMT 15X G4. Kyseessä oli ensimmäinen Suomeen saatu tällainen laite.
Yliopiston optoelektroniikan ja mittaustekniikan professori Tapio Fabritiuksen mukaan valmistustekniikka on tullut vaiheeseen, missä aidosti kolmiulotteisia toiminnallisia ja älykkäitä elementtejä voidaan tehdä suoraan rakenteeseen monimateriaalitulostuksen avulla. Perinteinen painettavan älykkyys sellaisenaan on enemmänkin tasomaista ja pinnalle tehtävää, jota erillisessä valmistusprosessissa laitetaan myös rakenteiden sisään esimerkiksi ruiskuvalamalla tai laminoimalla.
- Jatkossa näistä vaiheista päästään eroon. Erittäin kiinnostavaa on myös se, että tulostettavien materiaalien ei tarvitse olla vain elektroniikkaan liittyviä vaan vaikkapa eläviä soluja.
NOVIDAM-hankkeessa kehitettiin erittäin matalan permitiivisyyden materiaaleja ja 6G-järjestelmien antenneiksi soveltuvia komposiittimateriaaleja elektroniikan sovelluksiin sekä kasvatus- ja analyysialustoiksi soveltuvia nanosellumatriiseja lääketieteen sovellutuksiin. Erilaisia 3D-tulosteiden rakenteita ja lämpötilanhallintaan liittyviä asioita on tutkittu ja uuden monimateriaalitulostimen avulla näitä päästään edelleen kehittämään.
- Laitteen viisiakselista tulostusliikettä hyödyntäen voidaan tulostaa monimutkaisiakin 3D-piirejä eli käytännössä laitteita, joissa on elektroniikkakytkennät jo valmiina mukana, projektipäällikkö Kari Remes tiivistää.
- Laitteisto voidaan varustaa yleisimmillä koskemattomilla, toiminnallisilla tulostusteknologioilla eli pietso-, muste- ja aerosolitulostus. Tällöin useimpien painettavassa elektroniikassa käytettävien musteiden ja pastojen tulostaminen on mahdollista tällä yhdellä laitteella, Oulun yliopiston Fab Labin johtaja Jani Ylioja täydentää.
Lähes miljoonan euron budjetilla pyörineen NOVIDAM-hankkeen rahoittajina ovat olleet Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun yliopisto, Nokia, UPM-Kymmene, Carbodeon ja 3DTech Oy.
ETNdigi 2/2024 -lehti käsittelee laajasti elektroniikka-alan innovaatioita, erityisesti sulautettuja järjestelmiä ja kehittyvää tekoälyä. Lehdessä esitellään esimerkiksi LUMI-supertietokoneen roolia tekoälymallien kehittämisessä Suomessa. Uutiskattauksen lisäksi mukana on useita syvemmälle eri tekniikoihin sukeltavia artikkeleita.
NordPass on julkaissut kuudetta kertaa vuotuisen 200 yleisintä salasanaa -tutkimuksensa, joka paljastaa kansainvälisesti suositut salasanat sekä 44 eri maan salasanat. Maailmalla yleisin salasana on nerokas ”123456” ja Suomen yleisimpänä jatkaa kestosuosikki ”qwerty123”.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.