HDMI on suosituin väylä siirtää video- ja audiosignaalia näyttölaitteelle. HDMI 2.1-standardi julkistettiin jo marraskuussa 2017. Kuukausi sitten HDMI-järjestö esitteli uuden HDMI 2.1a -standardin. Sen yksi keskeinen lisäys on tuki SBTM-tekniikalla (Source Based Tone Mapping). Tuen avulla osa HDR-mappauksesta voidaan tehdä toistavassa laitteessa sen sijaan, että se tehtäisiin näyttölaitteessa.
Mitä HDMI 2.1 sitten tarkoittaa? Perusominaisuus on 48 gigabitin kaistanleveys, jonka avulla näyttöön voidaan siirtää 60 kertaa sekunnissa päivittyvää 8K-videota tai 120 kertaa sekunnissa päivittyvää 4K-kuvaa. Eli HDMI 2.1 -televisiolla voidaan pelata teräväpiirtokonsolipeliä, noin karkeasti ajateltuna.
Käytännössä 2.1a-lisäys auttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa ruudulla sekoitetaan HD- ja SD-videosignaalia. Tällainen voi olla esimerkiksi kuva-kuvassa -toiminto. 2.1a helpottaa myös PC-pelaajia, koska näytettävä sisältö voidaan optimoida grafiikkakortilla ilman manuaalisia muutoksia tietokoneen asetuksiin.
HDMI-versiot ovat – oikeutetustikin – aiheuttaneet hämmennystä. Esimerkiksi Applen uusimmat Macbook Pro -tietokoneet, joihin standardi HDMI-liitäntä lisättiin vuosien tauon jälkeen, tukevat ”vain” HDMI 2.0-standardia. Applen uusimmilta tehokammettavilta ei voi siis syöttää 4K120-videota ulkoiselle näytölle.
Mikäli laitevalmistaja markkinoi tuotetta 2.1-yhteensopivana, sen täytyy listata, mitä ominaisuuksia määrityksistä tuote tukee. Kuluttajan pitää pystyä ostamaan sellainen tuote, jossa on juuri ne ominaisuudet, jotka hän haluaa.
Sekaannusta voi aiheuttaa se, että tuotteen ei tarvitse tukea kaikkia 2.1-standardin ominaisuuksia, jos sitä halutaan markkinoida 2.1-yhteensopivana. Riittää, että listaa ne 2.1-ominaisuudet, joita tuote tukee. Ostajan kannattaa laitteita ja kaapeleita ostaessaan olla siis tarkkana.