Kyröskoskelaisen elektroniikan sopimusvalmistaja Kyrelin historia alkaa jo 1980-luvulta. Vuosien varrella yhtiö on kokenut monta muodonmuutosta ja käynyt välillä amerikkalaisomistuksessa. Viime vuodesta alkaen toimintaa on kasvatettu Kyrel 4.0 -konseptin alla.
Toimitusjohtaja Simo Parhankankaan mukaan Kyrel investoi viime vuonna peräti kolme miljoonaa euroa uusiin tuotantolaitteisiin ja ohjelmistoihin. Uusiksi menivät ladontakoneet, varaston tekniikka ja tietojärjestelmät.
Kyrel osti viime vuonna kaksi lähes identtistä Universal Instrumentsin linjaa. Toinen kykenee käsittelemään erittäin suuria piirilevyjä, toinen on tarkoitettu erikoiskomponenttien ja liittimien käsittelyyn.
Universalin Fuzion -koneissa on paljon syöttöpaikkoja, mikä nopeuttaa tuotevaihtoja. Kun tehdään pieniä ja keskisuuria sarjoja, käyttöasteen pitää olla mahdollisimman suuri. Pysähtynyt kone ei tuota.
Uudistuksilla Kyrel on parantanut merkittävästi mahdollisuuttaan palvella eri asiakkaita. Esimerkiksi isojen korttien myötä voidaan valmistaa enemmän valaistuslaitteita. Sen myötä työt säilyvät Kyrelin lähes 150 työntekijällä.
Edelleen näkyvyys tulevaan on heikko, kuten sopimusvalmistuksessa on ollut jo pitkään. - Tulevaisuususkon pitää kyllä perustua johonkin aivan muuhun kuin tilauskirjoihin, Parhankangas sanoo.
Investoinnit vaativat tänä päivänä uskoa. Kyrel ei saanut rahaa pankistakaan, mikä on arkea nykyisessä suomalaiselektroniikassa.
Analog Devices päätti jokin aika sitten lopettaa yhteistyön englantilaisen jakelijan Anglia Componentsin kanssa. Tässä ei ole sinänsä mitään ihmeellistä, mutta Anglia suivaantui tästä niin paljon, että tuli julkisuuteen asian kanssa. Toimitusjohtaja Steve Rawlinsin mukaan ADI:n päätös rajoittaa asiakkaiden valinnanvaraa.
Tulevaisuuden autot nojaavat yhä tiukemmin nopeaan datansiirtoon. Tämän dataväylän pitää perustua standardiin. Sellainen on PCIe-väylä, kertoo Microchip.